Työehtosopimuksissa yhä paljon vuokratyön käytön rajoituksia

Työ- ja elinkeinoministeriö on tarkastelussaan todennut työnantajien pitävän työehtosopimusten rajoituksia EU:n vuokratyötä koskevan direktiivin vastaisina. Ay-liike ei puolestaan suostu näkemään työehtosopimusten rajoitusten ja direktiivin välillä ristiriitaa.

Komissio tekee johtopäätökset ja päätökset maakohtaisten tarkastelujen aiheuttamista mahdollisista jatkotoimista 5.12.2013 mennessä.

Euroopan unionin vuokratyötä koskeva direktiivi hyväksyttiin jo vuoden 2008 loppupuolella. Kunkin EU-jäsenvaltion tuli tehdä 5.12.2011 mennessä tarkastelu vuokratyön kielloista ja rajoituksista lainsäädännössä, työehtosopimuksissa ja kansallisissa käytännöissä. Selvityksessä tuli arvioida ovatko mahdolliset rajoitukset oikeutettuja huomioiden vuokratyödirektiivin asettamat vaatimukset.

Direktiivin tarkoituksena on mm. huolehtia vuokratyöntekijöiden suojelusta, parantaa vuokratyön laatua sekä tunnustaa työvoiman vuokrausyritykset työnantajina. Vuokratyödirektiivi lähtee siitä, että vuokratyön käyttö on hyväksyttävää ja sen käyttöön suhtaudutaan myönteisesti.

Vuokratyödirektiivin mukaan lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa ei tule lähtökohtaisesti olla vuokratyön käytön rajoituksia tai kieltoja. Vuokratyön käyttöön liittyvät rajoitukset tai kiellot saavat perustua direktiivin mukaan ainoastaan yleisen edun mukaisiin syihin, jotka liittyvät erityisesti vuokratyöntekijöiden suojeluun, työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksiin tai tarpeeseen varmistaa, että työmarkkinat toimivat moitteettomasti ja että väärinkäytöksiä ehkäistään.

– Vaikka direktiivissä ei nimenomaisesti todeta, että perusteettomat vuokratyön kiellot ja rajoitukset on poistettava työehtosopimuksista, lähtökohtana on, että tällaiset vuokratyön kiellot ja rajoitukset eivät ole sallittuja. Tästä huolimatta vuokratyön käytön rajoituksia on yhä runsaasti erityisesti teollisuuden ja rakennusalan sekä autoliikenteen työehtosopimuksissa, toteaa EK:n asiantuntija Tuija Vehviläinen.

Useilla aloilla vuokratyön käytön rajoituskirjaukset ovat tulleet osaksi työehtosopimusta useita vuosikymmeniä sitten, jolloin työelämää koskevia rajoituksia pidettiin perusteltuina. Tuolloin yritysten toimintatavat ja työelämä poikkesivat merkittävästi nykyisestä.

Vuosien varrella vuokratyötä koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu ja vuokratyötä tarjoavien yritysten toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä on täsmennetty. Vuokratyöntekijöillä on nykyään samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä tehtyjen työ- ja sosiaalilainsäädännön muutosten vuoksi.  Myös eläkkeet, työttömyysturva ja tapaturmavakuutus sekä työturvallisuus ja työterveyshuolto vastaavat muiden työntekijöiden oikeuksia.

Tänä päivänä työehtosopimusten vuokratyön käytön rajoituksille ei ole perusteita.

Vuokratyödirektiivin eräänä tavoitteena on saada työmarkkinaosapuolet päivittämään työehtomääräykset vastaamaan vuokratyödirektiiviä ja poistamaan direktiivin vastaiset kiellot ja rajoitukset työehtosopimuksista.

Useilla työehtosopimusaloilla on perustettu työryhmiä, joissa sitoudutaan selvittämään vuokratyödirektiivin vaikutukset työehtosopimuksen määräyksiin sekä sopimaan aiheutuvista muutoksista. Joillakin aloilla näissä neuvotteluissa on saavutettu tuloksia, mutta valitettavan useilla aloilla yhteisen näkemyksen löytyminen rajoitusten poistamisesta ei ole onnistuttu työnantajien pyrkimyksistä huolimatta.

Nykyiset työehtosopimusten vuokratyön käytön kiellot ja rajoitukset estävät ja rajoittavat yritysten toimintaa.

Vuokratyö on tärkeä ja olennainen osa työmarkkinoita. Sen avulla työnantajat saavat kaipaamaansa joustavuutta työelämän tarpeisiin ja työntekijät vaihtoehtoisia tapoja ja mahdollisuuksia osallistua työelämään. Vuokratyö edistää niin ikään uusien työpaikkojen luomista sekä edesauttaa työntekijöiden työmarkkinoille sijoittumista. Sulkemalla työpaikat vuokratyövoiman käytöltä rajoitetaan työnteon mahdollisuuksia.