Vihreä siirtymä vauhdittaa Terrafamen ja SSAB:n investointeja

Toimitusjohtaja Jyri Häkämies johti EK-laisten vierailua Terrafamen ja SSAB:n tuotantolaitoksilla Sotkamossa ja Raahessa. Keskusteluissa korostuivat vihreän siirtymän avaamat mahdollisuudet, mutta myös investointiluvituksen sujuvuuden, puhtaan sähkön saatavuuden sekä ennakoitavan toimintaympäristön tärkeys ja huoli valtiontukikilpailun kiristymisestä.

Terrafamen ja SSAB:n tuotantopaikkoja Sotkamossa ja Raahessa yhdistävät paitsi hätkähdyttävän suuret mittakaavat, myös vihreän siirtymän vahva vaikutus liiketoiminnan uudistumiselle. Terrafamen kaivosalueen kokoluokkaa on vaikea sanoin kuvata, ja Raahessa terästehdas tuntuu jatkuvan silmänkantamattomiin. Yhtä vaikea on käsittää vauhtia, jolla vähäpäästöisten ratkaisujen kysyntä muokkaa yritysten toimintaympäristöä.

Terrafame kasvaa kaivosyhtiöstä akkukemikaaleihin

Terrafame on totuttu mieltämään surullisenkuuluisan Talvivaaran toimintaa jatkamaan synnytetyksi kaivosyhtiöksi. Nikkelin tuotanto muodostaakin merkittävän osan yrityksen toimintaa, mutta samanaikaisesti käynnissä on muutos kaivosyhtiöstä akkukemikaalien valmistajaksi.

Vuonna 2022 käyttöön vihityn maailman suurimpiin kuuluvan akkukemikaalitehtaan ylösajo on onnistunut, ja akkukemikaalit tuovat jo yli kolmanneksen Terrafamen liikevaihdosta. Tulevaisuuden kasvunäkymien osalta yhtiö nojautuukin sähköisen liikenteen trendiin: nikkelin tuotanto pyörii jo maksimikapasiteetilla, mutta kasvupotentiaalia on erityisesti vahvasti kasvavan akkukemikaalien kysynnässä.

Terrafame panostaa strategiassaan sähköistyvän liikenteen tarpeisiin, ja autojättiläisten Stellantiksen ja Renaultin kanssa julkistetut sopimukset nikkelisulfaatin toimituksista kuvaavat hyvin alan kehitystä.

Terrafamen akkukemikaalien hiilijalanjälki on energiatehokkaan bioliuotusmenetelmän ansiosta markkinoiden pienin. Sitä arvostavat myös sähköautovalmistajat, jotka tähtäävät vähäpäästöisiin ja jäljitettäviin toimitusketjuihin. Niille Terrafamen eurooppalaisuus on iso etu.

Lisäksi Terrafame suunnittelee uraanin ja harvinaisten maametallien talteenoton käynnistämistä kesään 2024 mennessä. Perusteet ovat vahvasti kaupalliset, mutta luonnollisesti tämä tukee myös Suomen ja Euroopan omavaraisuutta.

Investointiluvitus on keskeinen pullonkaula

Terrafamen kasvunäkymät nojautuvat siis vahvasti liikenteen sähköistymiseen ja alhaiseen hiilijalanjälkeen. Suurimmat huolenaiheet liittyvät hitaisiin luvitusprosesseihin ja toimintaympäristön ennakoitavuuteen.

Ongelmana on, että Terrafamen toiminta luokitellaan kaivosteollisuudeksi. Se taas tarkoittaa, että alueelle suunniteltavilla kemianteollisuuden investoinneilla ei ole samaa pääsyä investointiluvituksen pikakaistalle kuin muilla vihreän siirtymän investoinneilla.

Tämä tuo tarpeetonta viivettä vaikkapa suunnitelmille vihreän vedyn hyödyntämiseksi tuotannossa, puhumattakaan akkukemikaalien tuotannon laajennusinvestoinneista. Ympäristöluvituksen hitaus onkin siis pullonkaulana ilmastopäästöjä vähentäville investoinneille.

Myös kaivosverotuksen muutokset ovat omiaan heikentämään paitsi investointivarmuutta, myös alan toimijoiden investointikykyä. Aikana, jolloin kilpailu investoinneista kiihtyy niin EU:n sisällä kuin mantereiden välillä, meillä ei ole varaa omin toimin horjuttaa investointinäkymiä, jos haluamme Suomeen akkuarvoketjun investointeja ja työpaikkoja.

SSAB on mullistamassa teräksen tuotannon

SSAB on niittänyt kansainvälistä mainetta edelläkävijyydellään fossiilittoman teräksen kehityksessä. Nykyisellään kivihiilikoksi on keskeisessä roolissa teräksen valmistuksessa, mistä aiheutuu myös merkittävät ilmastopäästöt. SSAB:n terästehdas Raahessa onkin vielä Suomen suurin yksittäinen päästölähde, tuottaen 7,5 % Suomen päästöistä. Ei kuitenkaan enää kauaa. SSAB on kehittämässä vetypelkistykseen pohjautuvaa prosessia, jonka avulla kivihiilen käytöstä voitaisiin teräksen valmistuksessa luopua.

SSAB tiputti uutispommin tammikuussa 2022 kertomalla yhteensä n. 4,5 miljardin euron investoinneista Raaheen ja Luulajaan tavoitellessaan päästötöntä teräksentuotantoa ”noin vuonna 2030” eli 15 vuotta aiemmin kerrottua nopeammin. Tähän myötävaikuttivat asiakkaiden päästövähennystavoitteiden ohella keskeisesti myös Suomen ja Ruotsin kunnianhimoiset kansalliset ilmastotavoitteet.

Asiakaskysyntä on vahvaa, kun markkinat janoavat päästötöntä terästä, ja SSAB onkin jo julkaissut kumppanuuksia autonvalmistajista esimerkiksi Volvon, Mercedes-Benzin ja Polestarin kanssa, mutta myös laajemmin sellaisten teräksen käyttäjien kanssa kuten PEAB, Cargotec ja Alfa Laval.

Raahe ja Luulaja käyvät Suomi–Ruotsi-maaottelua

Parhaillaan on käynnissä kilpailu siitä, missä järjestyksessä SSAB tekee investointinsa Luulajassa ja Raahessa. Ensimmäinen fossiilittoman teräksen tehdas olisi yhtiön suunnitelmien mukaan toiminnassa jommassakummassa maassa vuonna 2026, jälkimmäinen vuonna 2030.

Investointipäätöksen ensimmäisestä tehdaspaikasta yhtiö tekee ensi vuonna, ja käynnissä onkin hyvähenkinen Suomi–Ruotsi-maaottelu.

Ratkaisevaan asemaan päätöksessä nousevat puhtaan sähkön saatavuus, siirtoyhteyksien rakentaminen sekä ympäristölupien saaminen. Vetyyn pohjautuva terästuotanto tarvitsee paljon sähköä, eikä tehdasta käynnistetä ilman riittävää sähkönsiirtoyhteyttä tai ympäristölupaa.

Onneksi Suomi on näillä kriteereillä vahvoilla. Päästötöntä sähköntuotantoa Suomeen tulee nyt vauhdilla lisää. SSAB:n mukaan yhteistyö Fingridin kanssa sähkönsiirtoyhteyksien osalta on sujunut hyvin, samoin ympäristölupaprosessi paikallisten viranomaisten kanssa.

Kysymysmerkkinä on, miten kilpailuympäristöön vaikuttavat valtiontuet Euroopassa ja USA:ssa. SSAB on vahvoissa asemissa kilpailussa päästöttömästä teräksestä, mutta Suomi ja Ruotsi eivät tukikilpailussa isommille maille pärjää.

Raahen tehtaalla hyvän tunnelman aistii. Työntekijät ovat ylpeitä työstään, ja käsittelevät jättimäisiä teräksentuotantolaitteita vakain käsin. Ja niin myös tulevaisuudessa, jolloin tuotannosta ei enää aiheudu päästöjä. Vihreä siirtymä pitää siitä huolta, kunhan politiikka ei sotke markkinoiden toimintaa.