Vuoden 2015 budjettiesityksessä runsaasti muutoksia verotukseen

Hallitus esittää runsaasti muutoksia verotukseen ensi vuonna. Muutoksia sisältyy muun muassa tuloverotukseen, perintö- ja lahjaverotukseen, osuuskuntaverotukseen sekä valmisteveroihin. Muutosten on tarkoitus tulla pääosin voimaan vuonna 2015.

EK korostaa, että alla esitetyt tiedot perustuvat hallituksen esityksiin, jotka saattavat muuttua joiltakin osin eduskuntakäsittelyn aikana.

Vuoden 2015 tuloveroasteikko (HE 122/2014)

Valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa esitetään alennettavaksi 100 000 eurosta 90 000 euroon. Lisäksi asteikon kolmeen alimpaan tuloluokkaan tehtäisiin inflaatiota vastaavat tarkistukset korottamalla asteikon tulorajoja noin 1,5 prosentilla.

Ehdotus vuoden 2015 tuloveroasteikoksi on seuraava:

Muut muutosesitykset tuloverotukseen (HE 122/2014)

Kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 930 eurosta 2 970 euroon ja vähennyksen poistumaprosenttia alennettaisiin 19 prosentista 18 prosenttiin.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 1 010 eurosta 1 025 euroon, vähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin ja vähennyksen poistumaprosenttia korotettaisiin 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvatettaisiin korottamalla eläketulovähennyksen täyden määrän laskemiseksi käytettävää kerrointa 1,37:stä 1,39:ään ja alentamalla vähennyksen poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin.

Verotuksessa ehdotetaan otettavaksi käyttöön lapsivähennys verovuosina 2015– 2017. Vähennys myönnettäisiin alaikäisen lapsen huoltajalle. Vähennyksen määrä olisi 50 euroa jokaisesta huollettavasta alaikäisestä lapsesta. Vähennys laskettaisiin enintään neljän lapsen perusteella. Yksinhuoltajalle vähennys myönnettäisiin kaksinkertaisena. Vähennys pienenisi, jos verovelvollisen puhtaan ansiotulon ja puhtaan pääomatulon yhteismäärä ylittäisi 36 000 euroa.

Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vähennyskelpoinen määrä olisi 65 prosenttia vuonna 2015, 60 prosenttia vuonna 2016, 55 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta kavennettaisiin kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon. Osan verovuotta työttömänä olleen omavastuuosuutta pienennettäisiin 55 euron sijaan 70 eurolla jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti. Omavastuuosuuden korotuksen vuoksi työsuhdematkalipun verovapautta muutettaisiin siten, että työsuhdematkalippu olisi verovapaata tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa ylittävältä osalta 3 400 euroon asti.

Pääomatulojen verotusta muutettaisiin alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin.

Edustusmenojen vähennyskelpoisuus (HE 122/2014)

Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen EVL 16 §:n 11 kohdan mukaan edustusmenoja ei voi vähentää elinkeinotoiminnan verotettavaa tulosta laskettaessa.

Hallituksen esityksen mukaan edustusmenojen 50 prosentin vähennyskelpoisuus palautetaan verovuodesta 2015 alkaen.

Elokuvatuottajalle myönnetty tuotantotuki (HE 122/2014)

Kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetyn tuotantotuen verovapaus elinkeinotulon verotuksessa poistettaisiin.

Perintövero ja lahjavero (HE 123/2014)

Perintö- ja lahjaverolain veroasteikkoja muutettaisiin korottamalla veroprosentteja kaikissa asteikkojen portaissa yhdellä prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Tämän lisäksi asteikkojen ylin, vuosina 2013—2015 yli 1 000 000 euron määräisiin perintöosuuksiin ja lahjoihin sovellettava kolmella prosenttiyksiköllä korotettu veroprosentti säädettäisiin pysyväksi.

Muutoksia osuuskunnan ylijäämänjaon verotuksessa (HE 130/2014)

Osuuspääoman korosta eli osuuskunnan saadusta ylijäämästä 25 prosenttia olisi vastaisuudessa veronalaista pääomatuloa tai yritystuloa 2 500 euroon saakka ja sen ylittävältä osalta veronalaista pääomatuloa olisi 85 prosenttia ja veronalaista yritystuloa 75 prosenttia. Osuuspääoman korko voisi tietyissä tilanteissa olla myös ansiotuloa.

Osuuskunnan vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvaa varojenjakoa pidettäisiin verotuksessa pääsääntöisesti osuuskunnasta saatuna ylijäämänä. Osuuskunnan vähennyskelpoista ylijäämää rajattaisiin sekä vähennykseen oikeutettujen osuuskuntien että vähennyskelpoisen määrän suhteen.

Ylijäämän vähennyskelpoisuutta koskeva säännös koskisi vastaisuudessa vain osuuskuntia, joiden toiminta muodostuu jäsenten elinkeinoa tukevasta taloudellisesta toiminnasta ja joissa yhden jäsenen osuus osuuspääomasta ja äänivalta on enintään kymmenen prosenttia. Ylijäämä olisi vähennyskelpoinen vain siltä osin kuin se on syntynyt osuuskunnan jäsenkaupasta ja jaetaan elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittaville osuuskunnan jäsenille näiden ostojen tai myyntien suhteessa.

Vähennyskelpoinen ylijäämänpalautus olisi jäsenen verotuksessa elinkeinotoimintaan ja maatalouteen liittyvänä tulona kokonaan veronalaista tuloa. Luonnollisen henkilön kuluttajaosuuskunnasta saama elantomenoihin liittyvä ylijäämänpalautus olisi verovapaata tuloa.

Kiinteistöverotus (HE 158/2014)

Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettaviksi siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60–1,35 prosentista 0,80–1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32–0,75 prosentista 0,37–0,80 prosenttiin.

Energiaverotus kiristyy (HE 128/2014)

Energiaverotukseen ehdotetaan lukuisia muutoksia.

Bensiinin energiasisältöveroa ehdotetaan korotettavaksi 0,84 senttiä litralta ja dieselöljyn energiasisältöveroa 0,95 senttiä litralta. Bensiinin verotaso nousisi noin 1,3 prosenttia ja dieselöljyn verotaso noin 2 prosenttia. Korotukset nostaisivat arvonlisäverollisia hintoja bensiinin osalta noin yhden sentin litralta ja dieselin osalta noin 1,2 senttiä litralta. Korotusten on arvioitu lisäävän valtion verotuloja noin 42 miljoonaa euroa vuodessa.

Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta ehdotetaan korotettavaksi. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 35 eurosta 44 euroon. Verotasoihin tämä merkitsisi keskimäärin 15 prosentin suuruista korotusta ja valtion verotuloihin noin 80 miljoonaan euron nettolisäystä.

Aiemmin säädetystä polttoturpeen veron korottamisesta vuoden 2015 alusta lukien on tarkoitus luopua. Turpeen veron korotuksesta luopuminen kasvattaisi metsähakkeelle myönnettävän tuen määrää.

Sähköveroa ehdotetaan korotettavaksi veroluokan I osalta 0,35 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskisi muun muassa kotitalouksia sekä palveluelinkeinoja (konesaleja lukuun ottamatta). Sähköveron korotuksen on arvioitu lisäävän sähköveron verotuottoa noin 140 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaivostoiminnan energiaverotusta esitetään kiristettäväksi. Tämä toteutettaisiin siten, että kaivostoiminnassa kulutettu sähkö siirrettäisiin korkeammin verotettuun veroluokkaan I ja kaivostoiminnalta poistettaisiin oikeus energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 alusta lukien.

Voimalaitosverolaki kumotaan (HE 129/2014)

Voimalaitosverolaki ehdotetaan kumottavaksi. Voimalaitosverolaki on hyväksytty ja vahvistettu vuoden 2013 lopussa, mutta sitä ei ole saatettu voimaan.

Tupakkaveroa korotetaan (HE 127/2014)

Savukkeiden, sikarien ja pikkusikarien, piippu- ja savuketupakan sekä savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa ehdotetaan korotettavaksi keskimäärin yhdeksän prosenttia. Korotukset kohdistuisivat pääosin tupakkatuotteiden yksikköveroon.

Korotukset nostaisivat savukkeiden hintoja noin 7,1 prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan hintaa noin 7,7 prosenttia. Valtion verotulojen on arvioitu kasvavan korotusten myötä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Jäteveroon korotus (HE 126/2014)

Jäteveron tasoa ehdotetaan korotettavaksi 50 eurosta 55 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Korotuksen myötä valtion verotulojen arvioidaan kasvavan vuositasolla noin viisi miljoonaa euroa.

Verotason korotuksen ohella jäteverolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi ilmoitusvelvollisuutta koskeva säännös. Sen mukaan verovelvollisen tulisi antaa jäteveroilmoituksen ohella ilmoitus verokautena kaatopaikalle toimitetuista jätteistä, jotka eivät ole veronalaisia.

Ajoneuvoveroon muutoksia (HE 124/2014)

Henkilö- ja pakettiautojen ominaishiilidioksidipäästöihin perustuvaa vuotuista ajoneuvoveron perusveroa ehdotetaan korotettavaksi. Korotuksen suuruus olisi päästötason mukaan 12–69 euroa vuodessa. Keskimäärin vero nousisi noin 60 euroa vuodessa. Esityksen mukaan korotettua veroa kannettaisiin vasta vuoden 2016 veropäiviltä.

Muutoksen on arvioitu lisäävän ajoneuvoveron tuottoa noin 180 miljoonaa euroa vuodessa.

Taksien ja muuttoautojen verotukseen muutoksia (HE 125/2014)

Myös autoverolakia ehdotetaan muutettavaksi. Takseille myönnettävä autoveron alennus ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2015 alusta. Isojen erikoisvarustelujen esteettömien tilataksien, koulukuljetustaksien ja invataksien autoverotuet säilytettäisiin kuitenkin ennallaan.

Maahanmuuton yhteydessä muuttotavarana tuotavien ajoneuvojen veronalennus ehdotetaan poistettavaksi. Maahanmuuton yhteydessä tuotavia ajoneuvoja, jotka on hankittu ennen lain voimaantuloa, koskisi vuoden 2017 loppuun ulottuva siirtymäaika.

Lisätietoja tuloverotuksesta: Johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara ja veroasiantuntija Virpi Pasanen
Lisätietoja välillisestä verotuksesta: Veroasiantuntija Mika Jokinen

Kuva: 123rf.com/rido