Yleisen ALV-kannan nosto 1.9. – rajanvetoja ja yksittäistilanteita
Osana julkisen talouden vakauttamista maan hallitus päätti viime keväänä nostaa yleistä arvonlisäkantaa 1,5 prosenttiyksikköä. Yleinen ALV-kanta nousee 1.9. alkaen 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Yrityksille aikataulu on kireä, koska muutoksia täytyy tehdä paitsi hinnastoihin, myös taloushallinnon ohjelmistoihin ja kassajärjestelmiin.
– Yritykset tahtovat toimia oikein ja yhteydenottojen määrä ALV-muutoksen osalta on ollut todella suuri. Kesken vuotta voimaantuleva ALV-kannan muutos, josta ilmoitettiin vain lyhyt aika sitten, on todella haastanut yrityksiä kokoluokasta riippumatta. Tarve tietoon on ollut suuri, sanoo EK:n välillisen verotuksen asiantuntija Tiina Ruohola.
Verohallinto on antanut yrityksille kesäkuun lopussa ohjeen liittyen verokannan muutostilanteisiin. Ohjeessa käydään läpi ajallisen kohdistamisen sääntöjä eli sitä, mitä verokantaa yrityksen tulee soveltaa.
Lähtökohtana arvonlisäverotuksessa on, että vero suoritetaan, kun tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. Ennakkomaksut poikkeavat tästä lähtökohdasta. Ennakkomaksujen osalta verokannan määräytyy ennakkomaksun kertymishetki eli se, koska ennakkomaksu on kertynyt myyjälle. Jos maksu kertyy jo elokuun 2024 aikana, sovelletaan nykyistä 24 %:n verokantaa. 1.9. jälkeen kertyvistä ennakkomaksuista suoritetaan uuden 25,5 %:n verokannan mukainen arvonlisävero.
– Maksun kertyminen ei toki ole myyjästä kiinni, vaan ostajan päätöksestä maksaa lasku. Nämä ajallisen kohdistamisen säännöt tulevat suoraan arvonlisäverolaista eli sieltä tulee tämä vaatimus maksun kertymisestä. Toivottavaa toki on, ettei Verohallinto keskity tälläkään kertaa verokannan muutostilanteessa mahdollisiin yksittäisiin virheisiin, vaan keskittyy isoon kuvaan. Näin on ollut myös aiemmin verokannan muutostilanteissa, kertaa Ruohola.
Vanhaa verokantaa tarvitaan vielä pitkään
Järjestelmissä sekä tämänhetkistä 24 prosentin verokantaa, että tulevaa 25,5 prosentin yleistä verokantaa tarvitaan vielä pitkään, kun huomioidaan mahdolliset myöhemmin annettavat alennukset, luottotappiokirjaukset ja muut oikaisuerät.
– ALV:ssa niin sanottu vanhenemisaika on 3 vuotta tilikauden päättymisestä. Näin ollen yritykset saattavat tarvita molempia verokantoja vielä monta vuotta. Tämä on tärkeä huomioida tietojärjestelmien päivityksessä. Käytännön tasolla tämän ei pitäisi tuottaa järjestelmissä ongelmia, toteaa Ruohola.
Hallitus on nostamassa myös sanoma- ja aikakauslehtiä lukuun ottamatta muut 10 prosentin verokannassa olevat tavarat ja palvelut 14 prosenttiin ensi vuoden alusta lukien. Asiassa ei ole vielä annettu hallituksen esitystä, mutta luonnos hallituksen esityksestä on lausuntokierroksella.
