Yrittäjälähettiläs Jari Lainio: Aikarajat viranomaisten lupakäsittelylle

Kuukausien jonotus on normaalia arkea rakennuslupien hakijoille. Yrittäjälle se tarkoittaa kohtuutonta tyhjäkäyntiä työmaalla, tietää rakennusalan vaikuttaja Jari Lainio Varsinais-Suomesta.

Kun rakennustoimisto voittaa urakkakilpailun, se alkaa kuumeisesti organisoida käytännön toteutusta ja varata resursseja. Liian usein tie kuitenkin nousee pystyyn viranomaisten pitkien lupajonojen takia, tietää Maskussa sijaitsevan Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy:n toimitusjohtaja ja osakas Jari Lainio.

– Totta kai luvat pitää hakea ja kriteerien täyttyminen varmistaa. Ongelma liittyy viranomaisprosessin hitaaseen etenemiseen ja tarpeettomaan byrokratiaan. Siihen tarvittaisiin aimo annos lisää järkeistämistä, ketteryyttä ja palveluasennetta.

Tehoa ja tervettä järkeä lupaprosessiin

Minkään yrityksen talous ei kestä töiden seisomista. Esimerkiksi neljän kuukauden odottelu voi olla pk-yrittäjälle kohtalokasta. Pahimmassa tapauksessa on pakko lomauttaa henkilöstöä.

Siksi Lainio virtaviivaistaisi ja nopeuttaisi lupaprosesseja, kuten EK:n yrittäjyysohjelmassa esitetään.

– Yksi tärkeä käytännön uudistus olisi saada käsittelyaikoihin sitovat aikarajat. Asettaahan viranomainenkin tiukat deadlinet yrityksille – miksei määräaikoja asetettaisi vastavuoroisesti hallinnollekin?

Erityisen tärkeää olisi minimoida alkuvaiheen tyhjäkäynti.  Rakennushankkeet etenevät tyypillisesti vaihe kerrallaan, ja siksi myös viranomaisvelvollisuuksia pitäisi voida täyttää vaiheittain. Päätösesitykseen voisi kirjata selkeät välietapit, joiden mukaisesti eri selvityksiä edellytettäisiin eri työvaiheissa.

Mitä vähemmän yrittäjää hyppyytetään luukulta toiselle, sitä parempi. Ihannetapauksessa asiat hoituisivat yhdellä asioinnilla.

Henkilöstöpula leikkaa pk-sektorin kasvua

EK:n yrittäjälähettiläänä toimiva Lainio korostaa byrokratian helpottamisen ohella myös osaamisen kehittämistä.

– Ammattilaisista on huutava pula ja Suomi menettää sen takia joka päivän kasvua, työpaikkoja ja investointeja. Meidän firmassa työnjohtajien puute on tällainen pullonkaula.

Siksi muunto- ja täydennyskoulutus pitäisi saada Lainion mukaan pyörimään täysillä tehoilla. Esimerkiksi konepuolen insinöörin pitäisi saada vaikkapa rakennusinsinöörin tutkinto vuodessa tai korkeintaan parissa.

Lainio on muutoin tyytyväinen rakennusalan ammattikoulutukseen.

– Sieltä tulee paljon hyviä kavereita. Jos ihmisellä on tekemisen meininki ja ammattiylpeä asenne, niin kyllä tällä alalla menestyy. Se, mitä tarvitaan enemmän, on yhteistyötä yritysten ja koulujen välille.  Oppilaitokset ja työelämä pitäisi saada tiiviimpään vuoropuheluun.

Helpotusta kausivaihteluun

Rakennusalalle tuo haasteita sen ominaispiirre, voimakkaat kausivaihtelut. Maaliskuusta lokakuuhun ollaan ylityöllistettyjä, ja talveksi hiljenee.

–Julkisen sektorin ja taloyhtiöiden kannattaisi harkita talviajan saneerauksia. Keliolot eivät niitä estä, vaan julkisivuremontteja voidaan tehdä ympärivuotisesti hyödyntämällä lämmitystä ja huputusta.

Vuosien mittaan Jari Lainio on laittanut satoja tunteja aikaansa elinkeinoelämän luottamustehtäviin. Konkari iloitsee positiivisesta kehityksestä:

– Talonrakennusala on kypsynyt, kehittynyt ja siistiytynyt takavuosista huimasti. Myös ympäristö- ja työturvallisuuskysymyksissä mennään jatkuvasti eteenpäin. Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta!

Kuka? 

• Yrittäjä Jari Lainio, 62, Masku.
• Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy:n toimitusjohtaja ja osakas.
• Vuonna 1994 perustettu yritys työllistää 50 henkeä. Rakennuttaa liiketiloja, teollisuuskohteita, julkisia tiloja ja asuntoja. Myös korjausrakentamista, maanrakennusta sekä teollisuuden huolto- ja kunnossapitotyötä. Saanut 11 työturvallisuuspalkintoa.
• Lainion luottamustehtäviin kuuluu mm. hallituksen puheenjohtajuus Talonrakennusteollisuus ry:n Lounais-Suomen piirissä.
• Motto yrittämisessä: Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työntekoon ja työympäristöön.