Kaikki vaikuttaa kaikkeen – myös kilpailukyvyssä

Yritykset toimivat avoimessa kilpailussa, jossa menestymisen ratkaisevat tuotteiden ja palvelujen laatu sekä niiden myyntihinta. Hintoja määrittävistä kustannuksista nykyään yhä suurempi osa syntyy yrityksen ulkopuolella.

Taloudessa lähes kaikki vaikuttaa lähes kaikkeen. Asioiden välillä on erisuuruisia vaikutussuhteita, tapahtumien syy- ja seuraussuhteet ovat monimutkaisia ja harvoin yksisuuntaisia. Yrityksen tai yksittäisen toimialan kustannuskilpailukyky on hyvä esimerkki näistä keskinäisriippuvuuksista.

Viennistä eniten riippuvaisessa tehdasteollisuudessa kokonaiskustannuksista noin ¾ syntyy ostoista muilta yrityksiltä. Näitä ovat esimerkiksi muilta teollisuus- ja palveluyrityksiltä hankitut tuotteet ja palvelut tai raaka-aineet, joihin sisältyy välillisesti myös palkkakuluja. Yritysten kokonaiskustannuksiin vyöryy siten sekä koti- että ulkomaisia työkustannuksia, mutta omin päätöksin näistä voidaan vaikuttaa vain kotimaisiin työkustannuksiin.

Yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa tuotannon koko arvoketju

Kustannuskilpailukyvyn kannalta ei riitä, että toimialat tai yritykset huolehtivat vain omista kustannuksistaan ja tuottavuudestaan. Usein omia päätöksiä tärkeämpää on muiden alojen ja yritysten palkka- ja kustannuskehitys.

Talousanalyysin avulla (ns. panos-tuotos -tarkastelulla) on mahdollista arvioida eri toimialoille niiden omien sekä muiden kotimaisten alojen palkankorotusten vaikutuksia kokonaiskustannuksiin. Kokonaiskustannukset nousevat vähemmän kuin pelkät työvoimakustannukset, koska näiden lisäksi yritykset joutuvat maksamaan mm. käyttämistään välituotteista ja raaka-aineista.

Seuraavat laskennalliset esimerkit antavat käsityksen kustannusvaikutusten keskinäisistä suuruusluokista. Jos kaikilla kotimaisilla aloilla palkat nousisivat 10 %, niin teollisuudessa kokonaiskustannukset nousisivat alan omien työntekijöiden palkankorotusten takia 1,5 % ja muilta aloilta vyöryvien työkustannusten vuoksi vielä 1,7 %, eli yhteensä 3,2 %.

Koska palvelualat ovat yleensä työvoimavaltaisempia kuin teollisuus, niin palkankorotuksista johtuva kokonaiskustannusten nousu on vastaavasti suurempaa. Yleinen 10 prosentin palkkojen nousu lisäisi esimerkiksi kaupan alalla kokonaiskustannuksia 4,7 prosenttia. Noususta valtaosa (3,3 %) tulisi kauppojen henkilökunnan palkoista ja loput (1,4 %) muilta aloilta.

Yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa tuotannon koko arvoketju. Olipa palkanmuodostuksen malli mikä tahansa – keskitetty, liitto- tai työpaikkakohtainen – niin kokonaisuuden hallinnalla on suuri merkitys. Kustannusten karkaaminen kostautuu työttömyytenä. Tämä on hyvä muistaa, kun valmistaudutaan seuraaville liittokohtaisille palkkakierroksille.

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

• Viikon kysymys: Mikä on panos-tuotosanalyysi?