Petri Rouvinen: Neljäs teollinen vallankumous tulee – Onko Suomi valmis?

Digitaalisuus mullistaa yritysmaailman sekä talouden vaikutukset niin yksilöiden, yhteisöjen kuin valtioidenkin tasolla. Käynnissä olevassa teollisessa vallankumouksessa keskitetystä tuotantoprosessista siirrytään hajautettuun, älykkääseen tuotantoon. Keskeisiä asioita ovat muun muassa ohjelmistot, virtuaalimaailman hyödyntäminen, integraatio eri laitteiden ja järjestelmien välillä sekä dataan perustuvat uudet palvelut ja liiketoimintamallit.

Rouvinen_Petri_ETLA
Kirjoittaja on ETLAn tutkimusjohtaja ja Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen

Perinteisellä torilla myyjä ja ostaja kohtaavat sovitussa paikassa ja ylläpitäjän määräämin ehdoin. Yksinkertaistettuna digitaalisen alustan (digital platform) voi mieltää torin virtuaaliseksi versioksi, vaikka raha ei aina vaihdakaan omistajaa. Parhaimmillaan alustat luovat uusia ja tehostavat vanhoja markkinoita. Usein ne tarjoavat kehittäjäkäyttäjilleen Legojen kaltaisia rakennuspalikoita tai tietoalkioita, jotka mahdollistavat vaihdannan nopean syventämisen ja liiketoiminnan laajentamisen.

Digialustat maailman arvokkaimpia brandeja

Bisneslehti Forbesin The World’s Most Valuable Brands -listan Top 10:stä puolet on väljästi tulkiten alustatalouden edustajia. Kiintoisasti näistä kolme, Apple, Google ja Facebook, sijaitsevat muutaman kilometrin päässä toisistaan Piilaaksossa.

Kuluttajamarkkinoilla digitaaliset alustat ovat jo arkipäiväistyneet. Yritysten välisessä kontekstissa digialustojen evoluutio ei ole kovin pitkällä ja usein kyse on pikemminkin yksittäisten yritysten palomuurien sisäpuolella toimivista intraneteistä ja extraneteistä. Tahtotila on kuitenkin selvä: jo reilu vuosi sitten kolme neljäsosaa yrityksistä kokeili tai käytti yritystenvälisen liiketoiminnan digialustoja Accenturen kyselyn  mukaan.

Teollinen internet rynnii suomalaisyrityksiin, vaikka perässä ollaan

Suomessa yritysten sisäisiä ja niiden välisiä digialustoja koskevaa keskustelua käydään lähinnä käsitteen teollinen internet alla. Tekesin aihetta sivuavassa ohjelmassa tärkeimmiksi sovellusalueiksi todetaan suurten datamäärien jalostamisen, laitteiden väliseen kommunikaatioon pohjautuvan liiketoiminnan sekä reaaliaikaiset palvelu- ja tuotantoprosessit. ETLAn kevään 2015 kyselyssä 43 % suomalaisyrityksistä katsoi, että teollinen internet vaikuttaa merkittävästi niiden liiketoimintaan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Ainakin alkuvaiheessa teollisen internetin pääasiallisena sisältönä on koneiden ja laitteiden seuranta, ylläpito ja huolto. Digibarometri 2015 -julkaisussa Martti Mäntylä, Timo Seppälä ja Jukka Viitasaari määrittelevät esineiden ja asioiden (teollisen) internetin laajemmaksi visioksi ihmisten ja yritysten elin- ja liiketoimintaympäristön, jota havainnoidaan ja säädetään autonomisesti sensoreiden ja ohjelmistojen yhteistyönä siten, että fyysisen maailman yhä täydellisemmän virtuaalisen kopion päälle rakentuu uusia automaattisen ennakoivan optimoinnin liiketoimintamalleja.

Saksa pyrkii pitämään teollisen mahtiasemansa 

Industrie 4.0 on Saksan kansallinen ohjelma yritysten välisen alustatalouden edistämiseksi. Se esiteltiin Hannoverin messuilla vuonna 2011, jonka jälkeen se on ollut intensiivisen globaalin mielenkiinnon kohteena. Sen taustalla on jaettu näkemys siitä, että ilman aktiivisia omia toimia digitaalinen disruptio tulee rapauttamaan Saksan teollista pohjaa. Yhteisellä kansallisella ponnistuksella saksalaiset uskovat luovansa globaaleja käytäntöjä siten, että maan asemana teollisuuden mahtimaana säilyy tulevaisuudessakin.

Saksan vahvat ammattiliitot ja työntekijöiden edustus yritysten päätöksenteossa heijastuvat Industrie 4.0:n lähtökohdissa. Ohjelmassa etsitään suuntaa, jossa teollisten prosessien sisältämä ihmistyö pikemminkin päivittyy kuin korvautuu. Tämän taustalla kummittelevan ajatuksen myötä se on ollut helppo hyväksyä sekä yritysjohdon että työntekijöiden taholta. Tästä lähtökohdasta sillä on myös laaja poliittinen tuki ja opetus-, koulutus- ja tutkimuslaitokset ovat siinä täysin rinnoin mukana.

Ennen kaikkea Industrie 4.0 on vahva jaettu visio tulevaisuudesta. Hanke on iso ja sitä vedetään järjestelmällisesti. Se valaa uskoa siihen, että Saksa voi olla maailmanlaajuisesti johtava voima yritystenvälisissä digialustoissa ja -standardeissa sekä analogisen ja digitaalisen maailman integraatiossa.

Mikä on Suomen suunnitelma teollisesta internetistä?

Monet suomalaiset yritykset – esimerkiksi Cargotec, Eniram, Kemppi, Kone ja Wärtsilä – ovat jo varsin pitkällä digitaalisten alustojensa rakentamisessa. Silti sopii kysyä, millainen on Suomen elinkeinoelämän jaettu visio (ja yhteinen tekeminen) digitaalisten teollisten alustojen saralla? Onko sitä? Onko se edes tarpeen?

Industrie 4.0 on turhan vahvasti atomien maailmassa. Toisaalta siinä on hyvää ainakin se, että se sisältää konkreettista yritystenvälistä tekemistä yhteisen digitaalisen tulevaisuuden eteen. Tätä löytyy toki Suomestakin, mutta ei läheskään samassa laajuudessa.

Digitaaliset alustat hakevat vielä muotoaan ja saattaa hyvin olla turhan aikaista formalisoida kehitystyö Industrie 4.0:n viitoittamalla tasolla.

Toistaiseksi menestyvän kuluttajalle suunnatun alustan ylläpito on ollut omistajilleen varsin kannattavaa, ainakin jos mittarina käytetään johtavien yritysten markkina-arvoja (yritysten käyttöön suunnattujen alustojen pyörittämisestä ei ainakaan laajassa mielessä ole vielä kokemusta). Mutta vaikka tilanne saattaa nyt näyttää stabiililta, nykytila ei ole mikään lopullinen maali. Ja vaikka kaupallisuus on voimakkaasti mukana digialustojen pyörittämisessä, sekä avoimen lähdekoodin että osuuskuntapohjaiset ratkaisut ovat varteenotettavia kilpailijoita.

Ei siis ole selvää, pitäisikö teollisen internetin saralla olla joku ”Suomen tie” ja jos pitäisi, mikä se olisi. Varmaa on kuitenkin se, että ainakin yritystasolla pitäisi pysytellä kuskin paikalla digialustoja sivuavissa asioissa. Myös yritystenvälisessä kanssakäymisessä ne tulevat olemaan kasvava ja keskeinen osa arvonluontia.

**********************************

Hiljattain alkaneessa hankkeessa Berkeleyn yliopiston  The Berkeley Roundtable on the International Economy BRIE ja ETLA pohtivat teollisten digitaalisten alustojen piirteitä yhdessä Tekesin, Teknologiateollisuuden, Nordean, VisionPlussan ja Wärtsilän kanssa.

 Kirjoittaja kiittää Juri Mattilaa, Ville Peltolaa, Timo Seppälää ja Jaakko Talvitietä huomioista.

Petri Rouvinen, Etlatieto Oy ja ETLA

Viikon graafi: (tästä voit katsoa animaation uudelleen…)

Viikon kysymys: Mitä tarkoitetaan teollisella tai esineiden välisellä internetillä?

Kommentit

Kommentoi