Menestymisen ratkaisee asenne, ei sukupuoli

Yksi eniten huomiota herättänyt seikka Talousguru-kilpailussa oli finalistien sukupuolijakauma ­– kymmenestä loppukilpailuun karsiutuneesta olin ainoa tyttö.

Finaalin tienoilla keskustelin asiasta useaan otteeseen eri ihmisten kanssa, ja pohdimme yhdessä, mistä tyttöjen vähäinen edustus kilpailussa johtuu. Monelta sain kuulla, että syy kiinnostuksen puutteeseen tyttöjen joukossa on matematiikka.

Itse en väitettä allekirjoita ihan senkin tähden, ettei lukion talousopetus ole alkuunkaan matemaattista. Jäin kuitenkin miettimään sukupuolen vaikutusta matematiikan opiskeluun.

Tytöt ja pojat yhtä taitavia matematiikassa

Tutkimukset antavat ristiriitaista tietoa asiasta. Ainakin ennen pojat pärjäsivät matematiikassa tyttöjä paremmin. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen viime viikolla julkaiseman arvioinnin tulokset yhdeksäsluokkalaisten matematiikan osaamisesta viittaavat kuitenkin käänteeseen. Arvioinnin mukaan peruskoulun päättyessä suomalaiset tytöt ja pojat ovat tasavertaisia matemaatikkoja – vuoden 2013 Pisa-tutkimuksessa tytöt jopa pärjäsivät poikia paremmin.

Silti käsitys siitä, että pojat ovat jotenkin synnynnäisesti parempia matematiikassa, sinnittelee sitkeästi. Ehkä se johtuu siitä, että pojat valitsevat tyttöjä useammin pitkän matematiikan ja suuntautuvat todennäköisemmin tekniikan ja talouden aloille. Lahjakkuudessa ei todellisuudessa kuitenkaan vaikuta olevan eroja, mutta tyttöjen menestystä voi rajoittaa eräs toinen seikka – asenne.

Oppiakseen täytyy uskaltaa yrittää

Ensimmäisen Fieldsin mitalilla, ”matematiikan Nobelilla”, palkitun naismatemaatikon Maryam Mirzakhanin mielestä matematiikan oppiminen on ennen kaikkea asennekysymys.

“En ajattele, että kaikista pitäisi tulla matemaatikkoja, mutta uskon, että monet oppilaat eivät anna matematiikalle kunnon tilaisuutta”, Mirzakhani sanoi haastattelussa, jossa häneltä tiedusteltiin, miten hän neuvoisi ihmisiä suhtautumaan matematiikkaan. ”Matematiikan kauneus näyttäytyy vain kärsivällisemmille tekijöille.”

Kärsivällisyys todella on ratkaiseva tekijä laskutaitojen kehittymisessä. Se tarkoittaa sitä, että tekee virheitä ja jatkaa yrittämistä niistä huolimatta. Virheiden sietäminen on kuitenkin haastavaa sellaisille, jotka kasvatetaan liian varovaisiksi ja itsekriittisiksi – siis monille tytöille.

Pojat rohkeita, tytöt varovaisia

Viime helmikuussa koulutusaktivisti Reshma Saujani puhui TED-konferenssissa kasvatuksen vaikutuksesta oppimiseen. Koodausta tytöille opettava Saujani korosti erityisesti sitä, kuinka kotoa ja lähipiiristä saadut opit heijastuvat siihen, miten tytöt ja pojat suoriutuvat opinnoissaan. Näin hän kuvaili tilannetta:

“Useimmat tytöt opetetaan välttämään riskejä ja epäonnistumista. Meidät opetetaan hymyilemään nätisti, pelaamaan varman päälle, saamaan pelkkiä kymppejä. Pojat sen sijaan opetetaan pelaamaan kovaa, keinumaan korkealle, kiipeämään kiipeilytelineen huipulle ja sitten hyppäämään pää edellä. Toisin sanoen kasvatamme tyttöjämme olemaan täydellisiä ja poikiamme olemaan rohkeita.”

Saujanin mukaan erot kasvatuksessa näkyvät opinnoissa. Epäonnistumisen pelko ei pidättele poikia samalla tavalla kuin tyttöjä, ja pojat palkitaan rohkeudestaan.

Tytöt taas saattavat yleisesti ottaen helpommin lannistua vaikean tehtävän tullessa vastaan matematiikan tunnilla. Vaikka kyse on ennen kaikkea asenteesta ja työnteosta – lahjakkuus on vain osa menestystä – epäonnistumiset kuitataan toteamalla, että ”en vain ole hyvä matematiikassa”.

Kunpa tyttöjä kannustettaisiin kovemmin kokeilemaan ja tekemään virheitä pelkäämättä. On haaskausta istuttaa nuoriin mieliin tavoite täydellisyydestä – sellainen vain hidastaa elämässä. Kasvatus ja opetus ovat avainasemassa, jos haluamme antaa sekä tytöille että pojille samat mahdollisuudet menestykseen niin matematiikan opinnoissa kuin niiden ulkopuolellakin.

Kommentit

Kommentoi