Rantahalvari: Alustatalous haastaa sosiaaliturvan – ehkei kuitenkaan

Enenevässä määrin kuulee puhuttavan, että alustatalous ja nykyinen lakisääteinen sosiaaliturva eivät sovi yhteen. Väitetään, että osa työtä ansiotarkoituksessa tekevistä tippuu sosiaaliturvan ulkopuolelle, koska uudet työn tekemisen ja teettämisen muodot ei osu palkkatyöhön eikä yrittäjyyteen. Tämän takia koko sosiaaliturva pitäisi uudistaa perusteita myöten. Rohkenen epäillä, bloggaa EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.

Alustatalous tarkoittaa talouden alaa, jossa yritys tarjoaa tietotekniikkaa laajasti hyödyntävän alustan, jonka päällä yksityishenkilöt tai yritykset voivat myydä tavaroitaan tai palvelujaan. Seuraavat esimerkit kuvannevat, mistä on kyse: Uberin avulla auton omistajat tarjoavat kyytejä niitä vailla oleville. AirBnB on markkinapaikka asuntojen vuokraajille. Laskutuspalveluyritykset tarjoavat apuaan työn suorittajalle erilaisten velvoitteiden hoitamisessa ja rahaliikenteessä. Tori.fi:ssä ihmiset myyvät ja ostavat tavaroita. Tiivistäen voitaneen todeta, että alustataloudessa on kyse sähköisestä markkinapaikasta.

Juridisessa mielessä työn tekemisen tai teettämisen tavat eivät muutu siirryttäessä alustatalouteen. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kyse on edelleen palkkatyöstä. Jos eivät täyty, työn suorittaja on yrittäjä. Kaikki itsensätyöllistäjät ovat yrittäjiä. Pitivät siitä tai eivät. Kolmatta työn tekevien ryhmää ei ole lainsäädännöllisesti olemassa.

Jako palkansaajiin ja yrittäjiin on olennainen, koska se ratkaisee sosiaaliturvan määräytymisen. Palkansaajien sosiaaliturva määräytyy työntekijöitä koskevien säännösten perusteella. Sen rahoittavat suurelta osin työnantajat ja palkansaajat lakisääteisillä sosiaalivakuutusmaksuilla. Yrittäjiä varten on oma normisto. Koska yrittäjän työnantaja on tämä itse, yrittäjien sosiaaliturvassa yrittäjä maksaa pääsääntöisesti sekä työnantajan että vakuutetun maksuosuuden.

Kukaan työtä ”riittävästi” ansiotarkoituksessa tekevä ei jää näin ollen lakisääteisen sosiaaliturvan ulkopuolelle. Yrittäjillä riittävyyden raja on se, että työpanoksen arvo on vähintään vajaa 8 000 euroa vuodessa. Tätä pienemmällä työpanoksen arvolla ansioihin suhteutettua turvaa ei edes kannata ottaa, koska saman tai lähes saa asumiseen perustuvasta sosiaaliturvasta.

Toki alustataloudessa toimivilla yrittäjillä on myös ongelmia. Kaikki eivät valitettavasti miellä olevansa yrittäjiä. Sitä voisi helpottaa hieman se, että esimerkiksi yrittäjän eläkelain nimi muutettaisiin yrittäjien ja muiden itsensätyöllistäjien eläkelaiksi. Tavaroita ja palveluja tuotettaessa yrittäjän pitää ottaa huomioon se, että oma sosiaaliturva on rahoitettava suurelta osin myyntituloilla. Sitä helpottaa se, että tuottaa sellaisia tavaroita ja palveluja, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Tuskin löydetään sosiaaliturvaa, jolla pienillä tuloilla voisi saada hyvätasoiset eläkkeet, vanhempain-, sairaus- ja työttömyyspäivärahat sekä korvaukset työtapaturmien ja ammattitautikorvaukset.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi