Vieltojärvi: Korkeakouluvisio tunnistaa suunnan – riittävätkö keinot?

Maanantaina 15.6. julkaistu Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2040 piirtää pitkän aikavälin suuntaa suomalaiselle osaamiselle, tutkimukselle ja korkeakoulupolitiikalle. Elinkeinoelämän näkökulmasta vision parasta antia ovat painotukset korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatuun, vaikuttavuuteen ja kansainvälistymiseen. Viime kädessä nämä painotukset konkretisoituvat, kun korkeakoulujen ohjaus- ja rahoitusmalleja uudistetaan.

Visio on tärkeä avaus aikana, jolloin Suomen kilpailukyky, tuottavuus ja uudistumiskyky nojaavat entistä vahvemmin korkeaan osaamiseen, tutkimukseen ja kykyyn viedä uutta tietoa nopeasti käytäntöön. Kestävää kasvua ei synny ilman korkeaa osaamista.

Visiossa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita: nuorten korkeakoulutettujen osuuden nostaminen 60 prosenttiin, tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattaminen pitkäjänteisesti yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä T&K-osaajien määrän lisääminen. Suomi tarvitsee enemmän korkeasti koulutettuja osaajia, vahvempaa tutkimuspohjaa ja nykyistä tiiviimpää yhteyttä yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välille. Toimeenpanossa onkin välttämätöntä muistaa, että tavoitteiden on palveltava yhteiskunnan ja yritysten tarpeita. Yritykset eivät rekrytoi tutkijoita TKI-tehtäviin siksi että tutkijoita on, vaan siksi että yrityksillä on tarpeita ja haasteita, joista tutkijakoulutetut osaavat kehittää liiketoimintaa. Samoin korkeakoulutettujen määrän kunnianhimoinen lisääminen edellyttää, että korkeakoulutetuilla on työ- ja elinkeinoelämän tarvitsemaa osaamista.

Visio olisi voinut olla myös rohkeampi. Merkittävä osa vision tavoitteista on kannatettavia, mutta ratkaisevaa on se, miten niihin päästään tilanteessa, jossa julkinen talous on tiukoilla eikä työikäinen väestö kasva. Velkajarrun maailmassa on kyettävä tekemään vähemmällä enemmän ja paremmin. Tämä vaatii myös vaikeita valintoja, joiden linjaamiseen uudistettu visio olisi ollut vaikuttava paikka.

Yrityksille olennaista on, että visio kääntyy konkreettisiksi päätöksiksi, jotka vahvistavat osaavan työvoiman saatavuutta, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatua sekä Suomen houkuttelevuutta investointikohteena. Jos Suomi haluaa pärjätä vuonna 2040, korkeakoulutuksen ja tutkimuksen on oltava entistä vahvemmin myös kasvun, kilpailukyvyn ja uudistumisen moottori. Siksi vision onnistumista mitataan lopulta siinä, synnyttääkö se lisää osaajia, enemmän tutkimukseen perustuvaa uudistumista ja tiiviimpää yhteistyötä, josta hyötyvät sekä korkeakoulut että elinkeinoelämä.