Sanna-Maria Bertell bloggaa: Eläköön julkisen datan avoimuus!

Brysselin vaalikauden loppusuoralla saatiin uutisia sovusta julkisen dataa koskevassa direktiiviuudistuksessa, jonka lähtökohta on mahdollistaa entistä paremmin julkisen informaation käyttö kaupallisessa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Direktiivi saa myös uuden nimen, Open Data and Public Sector Information Directive (tuttavallisemmin PSI-direktiivi). Vanha direktiivi ehtikin jo teini-ikään, joten digitalisaatiokehityksessä tuoreutukseen oli syytäkin.

Uusi PSI-direktiivi lupailee hyviä asioita:

  • Tunnistaa ja vapauttaa korkean jalostusarvon dataa, kuten paikannus- ja tilastotietoa
  • Suitsia datahankinnasta tulevia palvelumaksuja, marginaalikustannus pääsääntönä
  • Edistää reaaliaikaisen datan ja rajapintojen käyttöä (Application Programme Interfaces, API)
  • Rajoittaa yksinoikeutta tietoon yksityisten ja julkisten toimijoiden sopimuksissa

Lisäksi luvataan laajentaa soveltamisalaa julkisten yhtiöiden ja julkisesti rahoitetun tutkimuksen osalta. Tässä kohtaa eivät tiedon portit vielä kuitenkaan aukea varauksitta, ja tutkimustiedonkin jako jätetään kansallisen ohjauksen varaan.

Tätä kirjoittaessa odottelemme vielä lopullista tekstiä. Sitä ennen voi tutustua komission tietopakettiin täällä.

Aika näyttää, ovatko uudistukset tarpeeksi pitkälle meneviä vai jääkö vielä potentiaalia käyttämättä. Datatalous tarvitsee kuitenkin kaiken mahdollisen polttoaineen, jotta nykyisestä 50 miljoonan tasosta päästäisiin komission arvioimaan huimaan 194 miljardiin vuoteen 2030 mennessä.

Samaan aikaan Suomessa valmisteilla oleva julkisen hallinnon tiedonhallintalaki yhtenäistää julkisen datan säännökset. Elinkeinoelämän kannalta tässä on kuitenkin vielä paljon petrattavaa, lähtien datan rajapintojen avaamisesta kaupalliseen käyttöön. Valtionhallinnon tulisikin jo ennen uuden PSI-direktiivin kansallista täytäntöönpanoa ottaa elinkeinoelämä tiukasti mukaan kehittämään parhaita käytänteitä julkisen datatalouden suunnittelussa.

Loppukevennyksenä vielä yksityiskohta komission tietopaketista: datan vapauttaminen säästää mahdollisesti jopa 629 miljoonaa tuntia vuoteen 2020 mennessä pelkästään ruuhkien purkamisella ja julkisen liikenteen tehostumisella. Lisääntyneelle vapaa-ajalle komissio ei sentään ehdota parempaa käyttöä.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi