Discussion paper on the evaluation of EU legislation on design protection

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on saanut muutaman lyhyellä kommentointiajalla Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) lausuttavakseen EU:n mallisuojasääntelyn arviointia koskevan komission keskustelupaperin, joka sisältää lisäkysymyksiä viime keväänä 2019 järjestettyyn EU:n julkiseen kuulemiseen. EK esittää yrityskäyttäjien näkökulmasta joitakin huomioita keskustelupaperissa esitettyihin kysymyksiin teemakohtaista jaottelua noudattaen.  

1 System of parallel design protections 

EK pitää tärkeänä, että yrityksillä säilyy vaihtoehdot valita kansallisen ja EU-suojamuodon välillä. Riippuen mm. yrityksen koosta ja suojattavan kohteen maantieteellisestä markkina-alueesta, EU:n ja kansallisen suojan tarve on erilainen. Monelle isolle ja laajasti sisämarkkinoilla toimivalle EU-rekisteröinti on kustannustehokkain ja toimivin ratkaisu. Sen sijaan puhtaasti kotimarkkinayritykselle tai vain muutamassa EU:n jäsenmaassa toimivalle yritykselle kansallinen mallisuojajärjestelmä voi useimmiten olla paras vaihtoehto johtuen alemmista kustannuksista rajallisesta mahdollisuudesta valvoa oikeuden noudattamista. Tarpeettoman laaja suojaaminen voi johtaa ongelmiin, jos yrityksellä ei ole mahdollisuutta valvoa oikeuksien täytäntöönpanon toteutumista koko EU:ssa.  

On myös tärkeä muistaa, että EU:n mallisuojan ja tavaramerkin loukkauskanteet käsitellään EU-järjestelmän mukaisessa tuomioistuinmenettelyssä, joka edellyttää erilaista osaamista kuin kansallinen menettely ja jonka vaikutukset ulottuvat koko EU-alueelle.  

EK pitää maantieteellisen ulottuvuuden ohella tärkeänä säilyttää nykyjärjestelmän vaihtoehdot rekisteröidystä (RCD) ja rekisteröimättömästä (URD) mallisuojasta. Tietyillä toimialoilla, kuten esim. muotiteollisuudessa, lyhytkestoiseen suojaukseen ja nopeasti kehittyvään toimintaan on tarkoituksenmukaisinta usein käyttää juuri rekisteröimätöntä mallia. Yrityksen vaihtoehdot suojamuotojen valinnassa tulee säilyttää entisellään ja pyrkiä lisäämään yritysten tietoisuutta vaihtoehdoista ja niiden sopivuudesta kulloiseenkin tarpeeseen. Tietoisuuden lisäämisestä tarkemmin seuraavassa kohdassa 2. 

2 Awareness raising  

IP -oikeuksiin liittyvässä osaamisessa on yleisesti parannettavaa niin yrityksissä kuin laajemmin koulutusjärjestelmässä, ja vähintäänkin IP-intensiivisten alojen osaamistarpeisiin liittyen. Mallioikeuteen liittyvä osaaminen on ainakin käyttäjien näkökulmasta katsottuna muihin immateriaalioikeuksiin verrattuna heikointa, suojamuotona vähiten käytetty ja erityisesti pk-yrityksissä tietoisuus suojamuodosta hyvin vähäistä. Mallioikeutta osaavien asiamiestenkin määrä on ainakin Suomessa selvästi vähäisempi verrattuna patentti- tai tavaramerkkiasiamiehiin tai tekijänoikeusasiantuntijoihin.  

EK pitää tärkeänä, että mallioikeuden osaamista lisätään osana IP oikeuksien kokonaisuutta, niin kansallisella kuin EU-tasolla ja tämä otetaan huomioon kansallista ja EU:n tulevaa IP -strategiaa valmisteltaessa. Mallisuoja on monesti myös vaihtoehto tekijänoikeudelliselle suojalle, esim. muotoilu/design-toimialoilla ja siksikin siihen liittyvää osaamista ja suojamuodon käytettävyyttä (kustannustehokkaana ja oikeusvarmuutta luovana rekisteröitynä yksinoikeutena) tulee edistää. 

PRH on tehnyt hyvää työtä teollisoikeuksia koskevan tiedon levittämisessä omien asiakkaidensa eli yritysten, heitä edustavien IP-asiamiesten kuin muidenkin sidosryhmien suuntaan, laajasti koko Suomessa ja yhteistyökumppaneiden kanssa ml. EK ja muut elinkeinoelämän järjestöt sekä EU- ja kansainväliset virastot (EUIPO, WIPO). Kaikista rekisteröitävistä teollisoikeuksista mallisuojaan liittyvä informaatio on kuitenkin näyttäytynyt vähäisimmiltä. Ottaen erityisesti huomioon mallirekisteröintien vähäinen määrä ja toisaalta edullinen hinta, tietoisuutta mallioikeudesta olisi tarkoituksenmukaista myös virastossa lisätä ja yhdistää sitä myös tekijänoikeudesta viestimisen kanssa. Näin voitaisiin parantaa ymmärrystä näiden kahden suojamuodon vaihtoehtoisuudesta yrityksen muotoilun tai muun luovan tuotoksen suojaamisessa. 

4 Requirements for the representation of the design

Lähtökohtaisesti mallisuojan saamisen edellytyksinä olevat esittämisvaatimukset ovat tarkoituksenmukaista säilyttää. Ottaen kuitenkin huomioon tarve päivittää EU-mallisuojajärjestelmä vastaamaan toimintaympäristön muutosta, olisi hyvä arvioida muiden uudistettujen EU:n IP-säädösten tavoin (esim. EU:n tavaramerkkiasetus ja -direktiivi), tulisiko joitakin mallin esittämisvaatimuksia muuttaa mahdollistamaan tarvittaessa modernimmat esitystavat. Näin tehtiin EU:n tavaramerkkisääntelyn uudistamisessa luopumalla graafisen esittämisen vaatimuksesta. 

5 Substantial examination of design rights  

Viran puolesta toteutettavasta estetutkimuksesta on keskusteltu viimeksi tavaramerkkijärjestelmän uudistamisen yhteydessä ja asia jakaa näkemyksiä elinkeinoelämän piirissä. Viran puolesta tutkiminen nähdään lähtökohtaisesti pk-yrityksissä kannatettavana asiana tuoden kustannussäästöjä ennakkotutkimusten ja rekisteröinnin jälkeisen valvonnan vähentyessä kuin myös oikeusvarmuutta markkinoilla toimimiseen viraston tekemän  estetutkimuksen jälkeen. Isojen ja laajasti sisämarkkinoilla toimien yritysten kohdalla ex officio  tutkimus on sen sijaan useimmiten nähty pidentävän käsittelyaikoja ja nostavan virastomaksuja.  

EK:n mielestä tässä kohtaa ei ole tarvetta EU-mallisuojajärjestelmän muuttamiseen estetutkimuksen osalta ja tarvittaessa jatkoarvioinnin kannalta voisi olla hyvä tarkastella EU:n tavaramerkkisäädösten uudistamisessa hyväksyttyä ns. kompromissimallia, jossa direktiivissä mahdollistettiin jäsenvaltioille optio säilyttää viran puolesta estetutkimus kansallisessa järjestelmässä.  

8 Need for further harmonisation 

EK katsoo, että EU:n mallisuojajärjestelmän mitättömyysmenettelyiden (invalidity proceedings) osalta olisi tarkoituksenmukaista seurata EU:n tavaramerkkijärjestelmän uudistamisessa tehtyä muutosta mitättömyysmenettelyiden käsittelyn mahdollistamisesta kansallisessa virastossa, eli Suomessa PRH:ssa. Hallinnollisen virastomenettelyn mahdollistaminen tuomioistuintien vaihtoehtona on nähty yrityksissä kannatettavana ja järjestelmän toimivuutta tehostavana uudistuksena (kustannusten ja ajan säästö).  

Komission keskustelupaperissa muiden harmonisoitavien asioiden listalla mainitsema ”Right to design” – aihe herättää kysymyksen, mitä sillä harmonisoinnin osalta tarkoitetaan. EK näkee, että tarkastelussa tulisi ottaa lähtökohdaksi mallisuojan käyttö yrityksissä investointien suojaamiseksi ja oikeuksien tehokkaan käytön edistämiseksi, ja kiinnittää huomiota myös työsuhteissa luotuihin malleihin mahdollistaen niiden osalta lähtökohdaksi olettamasäännöksen mukainen oikeuksien kuuluminen työnantajalle. 

asiantuntija Riikka Tähtivuori, yrityslainsäädäntö