EK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi suurten konsernien vähimmäisverosta annetun lain muuttamisesta

09.09.2024

Valtiovarainministeriö | 12.8.2024 | VN/37157/2023

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää lausuntopyynnöstä. Lausuntonamme esitämme seuraavan.

  • Eduskunnan edellyttämä, Verohallinnon ennakkoratkaisumenettely pitää saattaa voimaan viivytyksettä.
  • Lainsäädännön taannehtivan soveltamisen tulee olla mahdollista yksiselitteisesti ainoastaan niissä tapauksissa, joissa se johtaa verovelvolliselle edulliseen lopputulokseen. Tältä osin viittamme OTT Marianne Malmgrénin asiassa antamaan lausuntoon. Luonnoksessa tulisi selkeämmin yksilöidä se, miltä osin säännökset voivat johtaa verovelvollisen näkökulmasta kireämpään tulkintaan.
  • Kaikki kansalliset poikkeamat OECD-sääntelyyn johtavat tulkintaongelmiin ja minimiveron jo nyt massiivisen hallinnollisen taakan paisumiseen entisestään. Tällaiset poikkeamat tulee estää yksiselitteisesti myös siltä osin, kun säätämistä delegoidaan Verohallinnon tasolle. Kansainvälisestä tietoilmoituksen vakiomallista ei tule poiketa kansallisesti miltään osin.
  • Verohallinnon resurssien riittävyys minimiveroa koskevaan ohjeistukseen ja ohjaukseen tulee varmistaa.

Eduskunta on edellyttänyt minimiveroa säädettäessä, että hallitus jatkaa valmistelua ennakkoratkaisumahdollisuuden lisäämiseksi lakiin joko OECD:n tulevan työn tulosten mukaisesti tai puhtaasti kansallisin ratkaisuin kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon, että ensimmäiset minimiveroa koskevat ilmoitukset tulee jättää vuoden 2026 aikana.

Kansainvälisten riidanratkaisumekanismien keskeneräisyys on ongelma, jonka merkitys kasvaa hetki hetkeltä. OECD-työn keskeneräisyydellä ei tulisi enää perustella sitä, että lakiin ei sisälly mahdollisuutta hakea ennakkoratkaisua Verohallinnolta. Direktiivi velvoittaa Suomea säätämään virheellisestä laintulkinnasta tehokkaita ja varoittavia seuraamusmaksuja, minkä vuoksi yrityksillä tulee olla mahdollisuus selvittää lain tulkinta etukäteen. EK katsoo, että ennakkoratkaisumenettely pitäisi ottaa käyttöön viipymättä.

Ennakkoratkaisun mahdollistamisen lisäksi myös sanktioiden tasoa tulisi tarkastella kriittisesti. Sanktion määrääminen tulkinnanvaraisessa tai epäselvässä tilanteessa olisi erityisesti lain soveltamisen alkuvaiheessa kohtuutonta ottaen huomioon lainsäädännön poikkeuksellisen monimutkaisuuden.

OECD:n ohjeistukset sisältävät uusia ohjeita siitä, minkälaisia oikaisuja yritysten maakohtaisiin raportteihin tulee tehdä olettamasäännösten soveltamiseksi. Näiltä osin sääntely on delegoitu Verohallinnolle. Verohallinnolla tulee taata riittävät resurssit ohjeistukseen ja ohjaukseen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että Verohallinto ei poikkea miltään osin OECD:n ohjeistuksesta omissa ohjeissaan eikä myöskään edellytä yrityksiltä mitään sellaista ilmoittamista, joka poikkeaisi kansainvälisestä vakiomallista.