EK:n lausunto luonnoksesta Kasvuyrittäjyyden toimenpideohjelmaksi (sis. Mittelstandin)
Työ- ja elinkeinoministeriö | 27.11.2024 | VN/6550/2024
Elinkeinoelämän keskusliitto EK (myöhemmin EK) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto työ- ja elinkeinoministeriön (myöhemmin TEM) Kasvuyrittäjyyden toimenpideohjelmaan (sisältäen Mittelstandin).
EK:n näkemyksen mukaan on erittäin myönteistä, että TEM laatii kasvuyrittäjyysohjelman, jolla pyritään toiminnallistamaan hallitusohjelmassa oleva tavoite yrittäjävetoisten mittelstand-yritysten määrän tuplaamisesta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite edellyttää mittelstand-yritysten kasvun ja uudistumisen vauhdittamista, mutta myös kasvutoimenpiteitä 10–49 henkilöä työllistävien yritysten kokoluokkaan, jotta niistä kasvaisi uusia mittelstand-yrityksiä.
Tavoite on erittäin tärkeä Suomen talouden kasvun, elinkeinorakenteen ja resilienssin vahvistamisen näkökulmasta. Esimerkiksi nettomääräiset lisätyöpaikat ovat viimeisen vuosikymmenen aikana pääosin syntyneet keskisuureen yrityskokoluokkaan tai siihen kasva-massa olevaan pk-yrityskokoluokkaan. Mittelstand-yritykset ovat samoin keskeisessä roolissa laajentaessamme Suomen viennin kivijalkaa, kun nyt kokonaisviennistämme 2/3 syntyy ainoastaan sadan yrityksen toimesta.
Konkretian taso ratkaisee ohjelman toimeenpanon ja tuloksellisuuden
Kasvuyrittäjyysohjelmassa on teematasolla tunnistettu hyvin kasvuyrittäjyyden kannalta keskeiset kehitysalueet sekä monia tärkeitä toimenpidekokonaisuuksia. Yleisellä tasolla ohjelmalle on lausuntokierrokselle lähetetyssä luonnoksessa määritelty mittareita. Ohjelman toimeenpanon ja vaikuttavuuden kannalta EK pitää kuitenkin ratkaisevan tärkeänä, että ohjelmassa esitetyille toimille määritetään nykyesitystä selvästi konkreettisemmat tavoitteet, toimenpiteet, vastuut, aikataulut, mittarit ja seurantamekanismi. Koska kyseessä on strategian sijaan yrittäjyysohjelma, on konkretia keskeistä myös yrittäjäkentän ja muiden sidosryhmien sitouttamisen osalta.
Tämä voidaan tarvittaessa toteuttaa kasvuyrittäjyysohjelmaan sisällytettävän erillisen toimintasuunnitelman muodossa. Kullekin tavoitteelle ja toimenpiteelle tulisi olla määritettynä seurannan mahdollistavat mittarit (KPI) sekä toteutusaikataulu. TEM:n alainen Yrittäjyyden neuvottelukunta olisi sopiva toimielin ohjelman toimeenpanon seurantaan mittariston pohjalta. Yrittäjyyden neuvottelukunnasta voidaan pyrkiä laajemminkin rakentamaan toimijaa, joka osaltaan luo jatkuvuutta yrittäjyyspolitiikkaan yli vaihtuvien hallituskausien.
EK toteaa samalla, että viime vuosina valmistellut elinkeinopoliittiset ohjelmat, eivät ole osin riittävän konkreettisesti määritettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden puuttumisesta johtuen, selkeästä vastuutuksesta tai riittävästä hallinnollisesta ja poliittisesta sitoutumisesta johtuen johtaneet riittävän laajamittaiseen toimeenpanoon tai vaikuttavuuteen. Tulosten saavuttamisen näkökulmasta näemme edellä mainitun konkretisoinnin tarpeen ja tavoitteellisen toimeenpanon varmistamisen keskeisimpänä kehitystarpeena ohjelmassa. Tämän saavuttamiseksi on perusteltua harkita tarvittaessa toimenpiteiden määrän tarkempaa fokusointia ja vähentämistä, keskittyen ensisijaisesti tuloksien saavuttamiseen kaikkein olennaisimmissa toimenpiteissä.
Yksityiskohtaisemmat näkemykset esitettyihin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin
Tässä lausunnossa esitetyt yksityiskohtaisemmat näkemykset ohjelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin liittyvät asiakohtiin, joihin EK:lla on esittää muutos- tai täydentäviä esityksiä.
Huomiot TEM-toimijoiden tavoitteisiin ja toimenpiteisiin (3.1)
Kohta 1. “Vauhditetaan Mittelstand-yritysten tai sellaiseksi aikovien uudistumista siten, että uudistuminen ja kansainvälistyminen ovat yhä useamman yrityksen kasvun ajuri”
1a) EK pitää esitetyn Kasvun kampanjan toteuttamista kunnianhimoisessa muodossa TEM:n, Finnveran, Business Finlandin, ELY:jen ja Tesin toimesta erittäin tärkeänä tapana lisätä kasvutoimien proaktiivisuutta, asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta (Tesin oltava ainakin rajatusti mukana – luonnoksessa kirjaus näiltä osin ristiriitainen). Kampanjan tulisi perustua yrityskannan analyysiin sekä johtaa yrityskohtaisesti kasvua edistävien konkreettisten toimien ja työkalujen läpikäyntiin valitussa potentiaalijoukossa. Kampanjan tulisi kohdistua alkuvaiheessa vähintään tuhan-teen kasvupotentiaalia omaavaan yritykseen.
Toimijat ovat jo aloittaneet kuluvana vuonna aktivointikampanjan ja näin ollen sitä tulee jatkaa. Kasvu- ja uudistumishakuisuuden vahvistaminen vakiintuneissa yrityksissä ei ole välttämättä helppoa tai TEM-hallinnonalan toimijoilla käytettävissä olevilla välineillä herätettävissä (verotukselliset kysymykset esim. myös merkittäviä). Jokainen proaktiivinen kontaktointi voi kuitenkin herättää kasvuhakuisuuteen sekä parantaa julkisten yrityspalveluiden tunnettuutta ja parantaa TEM-toimijoiden omaa ymmärrystä suomalaisesta yrityskentästä.
Jatkossa toimintaa voidaan laajentaa muun muassa ammattimaisesti fasilitoituun yritysten väliseen vertaissparraukseen keskeisimmistä kasvuteemoista (esimerkiksi kansainvälistyminen, tekoäly, verkkokauppa, omistajanvaihdokset), joka voitaisiin toteuttaa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Kasvun kampanjan lisäksi TEM-hallinnonalalla on katsottava pysyviä kehitystoimia asiakasrajapinnan toimivuuden vahvistamiseksi mm. lähestyttävyyden (ml. alueellisesti) ja toiminnan ennakoitavuuden osalta. Ilmeisiä kehitystarpeita tähän liittyen on ainakin Business Finlandin osalta.
Kohta 2. “Kannustetaan yrityksiä – erityisesti keskisuuria – rohkeampaan riskinottoon ja uudistumiseen TKI-toimilla ja hyödyntämään esimerkiksi T&K-tukia (EU, BF, ELY-keskukset) ja T&K-verokannustimia”
2a) T&K-verohuojennuksen kehittämisestä ohjelmassa tulee linjata Teollisuuspoliittisen strategian sitä koskevaa kirjausta mukaillen, että T&K-verokannustimen kehittämiseen vaadittava arviointi tulee toteuttaa välittömästi mahdollistaen päätökset välineen laajentamisesta kevään 2025 ns. puoliväliriihessä ja tarvittavat toimet kriteerien yhtenäistämiseksi tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti:
“Kannustetaan nykyistä useampia yrityksiä investoimaan aineettomaan pääomaan arvonlisän ja tuottavuuden kasvattamiseksi. Arvioidaan kokemuksia uuden T&K-verovähennyksen toiminnasta, määritellään valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit vähennyskelpoisille kustannuksille ja selvitetään välineen laajentamista kattamaan monipuolisemmin yritysten panostuksia aineettomaan pääomakantaan, kuten tekoälyn, innovatiivisten liiketoimintamallien ja brändien hyödyntämiseen.” (Teollisuuspoliittinen strategia, 4.12.2024)
Sama näkemys on toistettu myös kohdassa 11. Kehitetään edelleen T&K-verohuojennusta.
2b) EK pitää erittäin myönteisenä keskisuurille yrityksille suunnattujen veturihankkeiden (haastajaveturit) edelleen kehittämistä huomauttaen samalla, että veturihankkeita tulee kehittää edelleen tukemaan laajalti erilaisten TKI-intensiivisten yritysten kasvutarpeita.
2d) EK katsoo, että elintarvikevientiä tulisi ensisijaisesti kehittää osana uudistettua Team Finland-kokonaisuutta eikä sille tulisi rakentaa siitä erillistä vienninedistämistoimintoa. Myös elintarvikeyrityksille kohdennetut muut yrityspalvelut tulisi toteuttaa yhteydessä TEM hallinnonalan yrityspalveluiden ja -rahoituksen toimijoihin riippumatta niiden rahoituslähteestä.
Lisäksi EK esittää, että kohtaan lisätään uutena tavoitteena:
2e) T&K-harjoittavien yritysten määrän nostamiseksi ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi tuottavuus nostetaan vahvemmin vientivaateen rinnalle T&K-instrumenttien kriteereissä. (BF, ELY-keskukset)
2f) Vauhditetaan investointeja aineettomaan pääomaan huomioimalla tämä nykyistä vahvemmin eri TEM-hallinnonalan toimijoiden instrumenteissa ja ohjelmissa. (BF, Finnvera, Tesi)
Kohta 4. “Tiivistetään TEM-toimijoiden yhteistyötä nopeasti kasvavien yritysten hankkeiden rahoituksessa ja suunnataan rahoitusta nopeasti kasvaville yrityksille ja uusille toimialoille. Maksimoidaan kärkihankkeissa EU- ja yksityisen rahoituksen määrä, kansainvälistyminen ja vienti sekä mahdollistetaan yritysten kasvaminen Suomessa merkittäviin kokoluokkiin.”
4a) Esitetyissä TEM:n hallinnonalan yhteistyön syventämiseen tähtäävissä toimissa tulee priorisoida strategisen yhteistyön vahvistaminen ensisijaisesti horisontaalisin tavoittein esimerkiksi tuottavuuden, viennin ja kansainvälistymisen sekä mittelstand-kasvun mahdollistamiseksi. Samalla tulee varmistaa riittävien ns. vapaiden resurssien säilyttäminen, jotta elinkeinopoliittinen liikkumavara säilyy myös tilanteessa, jossa resursseja halutaan sitoa merkittävästi myös täydentävin poliittisin päätöksin (ks. EK:n lausunto muistiosta koskien TEM-hallinnonalan strategisia prioriteettejä). Hallinnonalan sisäisen yhteistyön lisäksi tarvitaan myös hallinnonalojen välisen yhteistyön lisäämistä.
4b) Suomen pk-yritysrahoituskentässä pankkirahoituksen osuus ylikorostuu ja pää-omamarkkinoiden osuus alikorostuu moneen muuhun Euroopan maahan nähden. Pankkirahoituksen saatavuuteen kasvuyrityskentässä on viime vuosina vaikuttanut muun muassa voimakkaasti kasvanut finanssisääntely. Tästä aiheutuvan markkinapuutteen täydentämiseksi, määritetään TEM:n teettämässä Finnveran ulkoisessa arviointiraportissa yhtiön toiminnan kehityskohteeksi riskinottoprofiilin konservatiivisuus Suomen keskeisiin verrokkimaihin nähden.
Riskinottoprofiilin lisäämistarve korostuu Suomessa, koska markkinapuutteita esiintyy pk-kasvuyrityskentässä verrokkimaita enemmän alipainottuneesta pääomamarkkinasta johtuen. Tästä syystä on tärkeää, että
1. Finnvera toimisi nykyistä aktiivisemmin markkinapuutteen täydentäjänä kohdistettua riskinottoprofiiliaan kasvattaen. Tämän mahdollistamiseksi Finnveran tappiokorvaussitoumusta tulisi kasvattaa kymmenellä miljoonalla eurolla kevään puoliväliriihessä.
2. Lisäksi mikroyritysten kohdalla parhaillaan pilottikäytössä olevaa suoraa kotimaan luotonantoa tulisi perinteisten takausten rinnalla laajentaa pk-kasvuyrityskenttään silloin, kun pankkirahoitusta ei ole saatavilla Finnveran rahoituskriteerit täyttävään hankkeeseen (= markkinapuutteen täydentäminen).
3. Mittelstand-tavoitteen edistäminen tulisi sisällyttää Finnveran yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi.
Mittelstand-tavoite tulee huomioida myös osana Teollisuussijoituksen uutta sijoitusstrategiaa ja viedä täytäntöön esityksen mukaisesti. Eritoten Mittelstand-näkökulmasta Teollisuussijoituksen ei tulisi vetäytyä buyout-rahastoista, vaan harkita tämä päätös uudelleen.
4c) Tavoitteessa mainitussa EU-rahoituksen lisähyödyntämisessä tulisi laatia yhteiset TEM-tason tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit. Pk-yritysten kohdalla TEM-konsernin rahoituslaitosten toimiminen EU-rahoituksen kansallisena jakelukanavana on keskeistä, jotta niiden hyödyntäminen voidaan maksimoida.
Jatkossa EU-rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia tulisi tunnistaa ja seurata systemaattisesti myös valtioneuvostotasolla. EU-rahoitusinstrumenttien osalta on myös tärkeää laatia toimeenpanosuunnitelma niiden jalkauttamiseksi pk-yrityskentän tietoisuuteen yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Yksi instrumenttien käytön haaste tällä hetkellä on niiden olemassaolon heikko tunnettuus pk-yritysten keskuudessa. Nykyinen BF:ään sijoitettu toiminto ei vastaa riittävästi näihin tarpeisiin.
Kohta 5. “Huolehditaan innovaatiorahoituksen tasosta, jotta kyetään muuttamaan mm. T&K-toimintaa (lisää kaupallisiksi) innovaatioiksi ja kansainväliseksi liiketoiminnaksi ja sen kasvuksi”
EK:n näkemyksen mukaan innovaatiorahoituksen taso suhteessa T&K-rahoituksen kehitykseen on erittäin epäsuotuisa ja johtaa siihen, ettei T&K:hon tehdyistä panostuksista saada tämän myötä niistä haettuja kasvuhyötyjä odotetulla tavalla. Arvioinnin sijaan innovaatiorahoituksessa on tehtävä korjaavat päätökset hallituksen ns. puoliväliriihessä keväällä 2025.
Samalla TEM-hallinnonalalla on käytettävä kaikki hyödynnettävissä oleva T&K:n liikkumavara innovaatiorahoituksen suuntaan, mikä lain puitteissa on mahdollista. TKI-instrumenttien käytettävyyden ja niiden sisäisten rajanvetojen osalta on tehtävä laadullinen verrokkimaa-analyysi ja valmisteltava tämän pohjalta mahdolliset kansalliset korjaustoimet. On varmistettava, että Suomen T&K-rahoituslain kriteerit eivät ole muita maita tiukempia siinä, mikä katsotaan T&K-toiminnaksi.
Kohta 6. “Huolehditaan, että tulevilla elinvoimakeskuksilla on tarvittavat resurssit edistää kasvuhakuisten yritysten kasvukyvykkyyttä, T&K -toimia ja kansainvälistymistä kaikilla alueilla yritysten kasvu- ja kansainvälistymispolun alussa Team Finland -toimijoiden työnjaon mukaisesti”
6a) Tulevilla elinvoimakeskuksilla on oltava käytettävissään toimintaansa instrumentit, joilla ne kykenevät ottamaan paikkansa alueellisen elinvoiman kehittäjänä. T&K:n osalta EK korostaa, että T&K-suunnitelman toimeenpanon lähtökohtana on kuitenkin oltava kansallinen ja kansalliseen tilannekuvaan perustuva toiminta. T&K-järjestelmämme tunnistettu heikkous on ollut pirstaleisuus ja kokonaisuuden johtaminen. Tässä suhteessa elinvoimakeskuksille ehdotettu tehtävä TKI-toiminnan puitteissa ei saa vaikuttaa kansallisen T&K- suunnitelman toimenpiteisiin niin, että alueelliset intressit ohittavat kansallisen ja sitä kautta välillisesti myös alueiden pitkäaikaisen edun. Elinvoimakeskusten rooli pk-yritysten T&K-toimintojen akti-voijana on kannatettava, mutta tämä toiminta on suunniteltava huolellisesti osana kokonaisuutta.
6b) Tärkeä keino vaikuttaa oman elinvoimakeskuksen alueella toimivien yritysten ja oppilaitosten menestymiseen on varmistaa asiakkaille toimiva palvelupolku kohti valtakunnallisia toimijoita, jossa turvataan kasvun edellytykset sekä investointimahdollisuudet. Palvelupolun näkökulmasta elinvoimakeskuksille on alueellisen toiminta-kyvyn lisäksi turvattava entistä vahvemmat resurssit TF-koordinaattorin roolin toteuttamiseksi.
Lisäksi EK esittää, että kohtaan lisätään uutena tavoitteena:
6d) Aloittavien uusien työllisyysalueiden osalta on tärkeää suorittaa arviointi niiden toimivuudesta ensimmäisen toimintavuoden jälkeen. Tämän arvioinnin pohjalta mahdolliset TE24-korjausliikkeet tulee panna toimeen vuoden 2026 kehysriihen yhteydessä ja seuraavassa hallitusohjelmassa vuonna 2027.
Kohta 7. “Kehitetään kasvuyritysten kansainvälistymispalveluita siten, että Team Finland-rahoitus- ja palvelupolku maakunnasta maailmalle on katkeamaton”.
Huolimatta käynnissä olevasta Business Finlandin ulkomaanverkoston mahdollisesta siirrosta ulkoministeriöön, on ensiarvoisen tärkeää, että TEM-konsernin toimijat kehittävät edelleen vienninedistämis- ja kansainvälistymispalveluja kotimaan tarpeisiin. TEM:n rooli säilyy pk-kasvuyritysten kansainvälistymisnäkökulmasta jatkossakin erittäin merkittävänä. Tämä osa-alue tulisi käsitellä myös kasvuyrittäjyysohjelmassa nyt esitettyä tarkemmin.
Pk-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun näkökulmasta on keskeistä varmistaa ja edelleen kehittää palvelupolkua ”Maakunnista maailmalle” (elinvoimakeskusten osalta tähän viitataan kohdassa 6b). Toinen merkittävä kehitystoimi koskee vienninedistämispalvelutarjoaman kasvattamista muiden Pohjoismaiden tasolle. Tämä on käytännössä taloudellisten realiteettien puitteissa toteutettavissa ainoastaan käyttöönottamalla uusia maksullisia lisäpalveluita muiden Pohjoismaiden tapaan. Näissä jopa kolmannes toimintamenoista rahoitetaan maksullisilla palveluilla ja myös Finpron kohdalla ne muodostivat noin 40 prosenttia toimintamenojen rahoituksesta.
EK esittää edellä mainittujen kehittämistoimien selvittämistä, toimintamallin viimeistelyä ja toimeenpanoa mahdollisimman nopeasti vuoden 2025 aikana.
Kasvuun ja uudistamiseen kannustavan toimintaympäristön tavoitteet ja toimenpiteet (3.2)
Rahoituksen toimenpiteet
EK esittää, että rahoitukseen liittyviin toimenpiteisiin lisätään uutena tavoitteena:
xx. Omistajanvaihdosten rahoituksen edistäminen
Omistajanvaihdosten edistämiseksi Finnvera tarjoaa lahja- ja perintöveron rahoitusta kymmenen vuoden maksuajalla. TEM
Verotukseen liittyvät toimenpiteet
Kohta 11. Kehitetään edelleen T&K-verohuojennusta
Jo kohdassa 2a) todetusti, T&K-verohuojennuksen kehittämisestä ohjelmassa tulee linjata Teollisuuspoliittisen strategian sitä koskevaa kirjausta mukaillen, että T&K-verokannustimen kehittämiseen vaadittava selvittäminen tulee toteuttaa välittömästi mahdollistaen päätökset välineen laajentamisesta kevään 2025 ns. puoliväliriihessä ja tarvittavat toimet kriteerien yhtenäistämiseksi tulee toteuttaa mahdollisimman nopeasti:
“Kannustetaan nykyistä useampia yrityksiä investoimaan aineettomaan pääomaan arvonlisän ja tuottavuuden kasvattamiseksi. Arvioidaan kokemuksia uuden T&K-verovähennyksen toiminnasta, määritellään valtakunnallisesti yhtenäiset kriteerit vähennyskelpoisille kustannuksille ja selvitetään välineen laajentamista kattamaan monipuolisemmin yritysten panostuksia aineettomaan pääomakantaan, kuten tekoälyn, innovatiivisten liiketoimintamallien ja brändien hyödyntämiseen.” (Teollisuuspoliittinen strategia, 4.12.2024)
EK esittää, että verotukseen liittyviin toimenpiteisiin lisätään uutena tavoitteena:
xx. Toimeenpannaan TEM:n Kotimaisen omistajuuden ohjelman tavoitteet
TEM:n vuonna 2021 valmistuneen Kotimaisen omistajuuden ohjelman tavoitteet toi-meenpannaan laaja-alaisesti. Tältä osin erityisen tärkeää on pk-yritysten kasvun ja omistajanvaihdosten edistämisen näkökulmasta arvioida edellytykset perintö- ja lahjaverotuksen muutoksiin osana hallituksen kevään puoliväliriihtä. TEM, VM
xx. Avainhenkilöverotus uudistetaan
EK esittää avainhenkilöverotuksen uudistamista kansainvälisten esimerkkien mukaisesti mm. poistaen siihen kirjatun kansalaisuusvaatimuksen. VM
Osaamiseen ja osaavaan työvoimaan liittyvät toimenpiteet
Kohta 15. “Huolehditaan kasvuyritysten osaamistarpeisiin vastaamisesta sekä osaavan työvoiman saatavuudesta”
15c) kohdassa tutkintojen painopisteen siirto ammatillisesta korkeakoulutukseen (rahoituksen siirto) on ongelmallinen. Kasvuyrityksilläkin on moninaisia tarpeita henkilöstön osaamisen suhteen, eikä ammatillista ja korkeakouluosaamista pidä asettaa vastakkain.
Muutetaan kirjaus seuraavaan muotoon:
“Lisätään korkeakoulutettujen määrää sekä suunnataan korkeakoulutason opetusta siten, että se täyttää erityisesti (T&K-intensiivisten) kasvu- ja vientialojen tarpeet.” OKM (TEM)
Kohta 16. Tehdään Suomesta houkutteleva maa tehdä työtä ja investoida sekä sujuvoitetaan työperäistä maahanmuuttoa.
16a) Muutetaan kirjaus “laaditaan Suomelle vahva työelämäbrändi” muotoon “vahvistetaan Suomen brändiä työntekomaana”.
16c) Lisätään digitaalisen palveluprosessin kehittämistä koskevaan kirjaukseen toimijoiksi myös UM (edustustot) ja Migri.
Lisäksi EK esittää, että kohtaan lisätään uutena tavoitteena:
16e) Vahvistetaan suomenkielen/kotimaisten kielten saatavuutta työ- ja koulutusperäisille maahanmuuttajille parantamalla opetustarjontaa sekä erityisesti joustavia ja paikkariippumattomia mahdollisuuksia kielen opiskeluun. OKM
Tuottavuuden lisäämisen toimenpiteet
Kohta 17. “T&K-tuet tulee kohdentaa nykyistä painokkaammin kasvuyrityksille sekä korkean innovaatiokyvykkyyden tai -potentiaalin yrityksille. Tuet tulee sitoa useammin yhteistyövelvoitteeseen muiden organisaatioiden kanssa tiedon siirtymisen ja tuottavuuden lisäämiseksi. Resursseja tulee kohdentaa erityisesti liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemeihin sekä niissä toimivien yritysten T&K-hankkeiden tukemiseen ja muille lupaaville kasvuyritysten T&K-hankkeille”
Muutetaan ensimmäistä lausetta tavalla, joka huomioi tarpeen saada yrityksiä yhä laajemmin T&K-toiminnan piiriin (riippumatta siitä, täyttävätkö ne kasvuyrityksen sekä korkean innovaatiokyvykkyyden tai -potentiaalin yrityksen määritelmän).
Esimerkiksi:
“T&K-tuet tulee kohdentaa laaja-alaisesti erilaisille yrityksille tavalla, joka lisää T&K-toimintaa harjoittavien yritysten määrää ja kehittää yritysten tuottavuutta. sekä samalla vastaa myös edelläkävijä kasvuyritysten sekä korkean innovaatiokyvykkyyden tai -potentiaalin yritysten tarpeisiin.”
Lisäksi EK esittää, että kohdassa huomioidaan tarve vauhdittaa investointeja aineettomaan pääomaan lisäämällä tätä koskeva kohta viimeiseksi lauseeksi.
Esimerkiksi:
Samoin tulee huomioida tarve lisäpanostuksille investointien vauhdittamiseksi aineettomaan pääomakantaan.
Kohta 18. “Tutkimustulosten ja osaamisen siirtojen sujuvoittaminen ja lisääminen sekä uuden tutkimuspohjaisen yritystoiminnan kasvattaminen”
Lisätään tavoitteeseen sana “skaalautuvan” eli:
“Tutkimustulosten ja osaamisen siirtojen sujuvoittaminen ja lisääminen sekä uuden tutkimuspohjaisen skaalautuvan yritystoiminnan kasvattaminen”.
Muut tavoitteet ja toimenpiteet
Kohta 21. “Sääntelyä tulee vähentää ja tarpeetonta kasvua estävää sääntelyä tulee poistaa. Pieniä ja keskisuuria kasvuyrityksiä tulee tukea uuden sääntelyn (mm. digi- ja vastuullisuussääntely) käyttöönotossa”
21a) Ylisääntely ja liialliset raportointirasitteet luovat pk-yrityksille merkittäviä kasvun pullonkauloja. Muutetaan kirjaus seuraavaan muotoon:
“Euroopan komission tavoitteena on vähentää pk-yrityksiin kohdistuvaa raportointirasitetta 35 prosentilla. Suomi edistää EU-edunvalvonnassaan tämän tavoitteen konkretisoitumista EU-tason toimintasuunnitelmaksi kevään 2025 aikana ja tarjoaa omat syötteensä tätä vaikuttamistyötä tukemaan.
Kevään 2025 puoliväliriiheen mennessä arvioidaan mihin kansallisen tason sääntelykokonaisuuksiin Suomessa tulee keskittyä, jotta pk-yritysten hallinnollinen taakka vähenee. Tältä pohjalta valmistellaan kansallinen konkreettinen toimenpidesuunnitelma hallinnollisen taakan vähentämiseksi. TEM (Muut ministeriöt)
Lisäksi EK esittää, että kohtaan lisätään uusina tavoitteina:
21d) Hyvää sääntelyä edistämään Suomi edistää ns. SME-testin täysimääräistä käyt-töönottoa osana EU-instituutioiden lainsäädäntöhankkeiden vaikutusarviointiprosesseja. SME Test otetaan vuoden 2025 aikana käyttöön myös Suomessa osana vaikutusarviointiprosesseja, kuten joissakin jäsenmaissa on jo tehty. TEM (Muut ministeriöt)
21e) Edistetään innovaatiomyönteisen sääntelyn käyttöönottoa ja sääntelykokeilujen käyttöä yritysten kasvun vauhdittamiseksi. TEM, VNK (Muut ministeriöt)