Eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain muuttaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö | 12.3.2021 | VN/18419/2020

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää lausuntomahdollisuudesta otsikkoasiassa ja esittää alla olevat huomiot.  

 Esityksessä ehdotetaan säädettävän mm. kahdesta uudesta markkinavalvontaviranomaisen toimivaltuudesta, eli oikeudesta hankkia tuotenäytteitä valehenkilöllisyyttä käyttäen sekä oikeudesta rajoittaa verkkorajapintaan pääsyä. 

Oikeus hankkia tuotteita valehenkilöllisyyttä käyttäen (uusi 10 a §) 

Ehdotukseen ei sisälly säännöstä, jonka perusteella markkinavalvontaviranomainen voisi saada käyttöönsä valehenkilöllisyyden käyttöä varten esimerkiksi väärennettyjä asiakirjoja, vaikkapa maksuvälineiden hankkimistarkoituksessa. Tällöin väärät tiedot menisivät myös pankin ja muiden tahojen asiakasrekisteriin. Rahanpesulaki ei mahdollista väärennettyyn henkilöllisyyteen perustuvia merkintöjä pankkien asiakastiedoissa, ja ehdotuksessa onkin tästä luovuttu, mistä kiitämme. 

 Verkkorajapintaan pääsyn rajoittaminen (uusi 22 a §) 

Kyse on uudesta viranomaisen toimivaltuudesta, jolla markkinavalvontaviranomaiset voivat vaatia ”sellaisen sisällön poistamista verkkorajapinnalta, jossa viitataan kyseisiin tuotteisiin, tai vaatia selkeän loppukäyttäjille suunnatun varoituksen laittamista esille, kun nämä käyttävät verkkorajapintaa tai jos edellä mainittuja vaatimuksia ei ole noudatettu, vaatia tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajia rajoittamaan pääsyä verkkorajapintaan, myös pyytämällä asiaankuuluvaa kolmatta osapuolta toteuttamaan tällaisia toimenpiteitä.” (Markkinavalvonta-asetus, Art 14(4) k-alakohta). 

Viranomaisten tulisi noudattaa suhteellisuus- ja vähimmän haitan periaatetta käyttäessään uuden 22 a §:n mukaisia toimivaltuuksia. Verkkorajapintaan pääsyn estäminen tulisi olla viimesijaista, poikkeuksellista ja rajoittua vain tarpeellisin osin tehtäviin estoihin. Ensisijaisesti on oltava yhteydessä elinkeinonharjoittajaan. Pelkästään verkossa toimivan elinkeinonharjoittajan rajapinnan sulkeminen saattaa muodostua elinkeinonharjoittamisen vapauden esteeksi, mitä tulee erityisesti punnita perusoikeuksien kannalta. Elinkeinonharjoittajan kannalta riskiä lisää, että toimivaltaisia viranomaisia tulee olemaan lukuisia (mm. kaikki kunnat), jolloin tarpeellista asiantuntemusta on vaikea luoda keskitetysti. Verkkorajapintaan pääsyn estäminen on myös sananvapauden kannalta keskeinen kysymys.  

Jatkotyössä tulee asiaan kiinnittää erityistä huomiota, etenkin, koska välittäjien vastuusta tullaan sääntelemään erityisesti nyt komission uuden Digital Services Act -lainsäädäntöehdotuksen nojalla. Alustojen ja välittäjien vastuuvapautta koskevaa sääntelyä ei tule viranomaisten toimesta tehdä merkityksettömäksi toimivallan laajalla tulkinnalla ja käytännöllä. 

Yksityiskohtaisten ja teknisten huomioiden osalta viittaamme FiCom ry:n lausunnossa asiassa esitettyyn. 

Lausuntopalvelu