Kansallisen kemikaaliohjelman väliärviointi ja tarkistamista koskeva ehdotus (EK-2012-253)
Vaarallisia kemikaaleja koskevasta, vuonna 2006 valtioneuvoston iltakoulussa käsitellystä kansallisesta kemikaaliohjelmasta on tehty väliarviointi ja ohjelmaa on sen perusteella tarkistettu. Ohjelman väliarviointi ja tarkistus on toteutettu ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työryhmässä ja työpajoissa ja valmisteluun ovat osallistuneet keskeiset ministeriöt, virastot, tutkimus- ja asiantuntijalaitokset sekä alan järjestöt.
Kemikaaliohjelman yleistavoite on, että kemikaalit eivät aiheuta Suomessa merkittävää terveys- ja ympäristöhaittaa vuonna 2020. Tarkistetussa ohjelmassa on esitetty yhteensä 31 toimenpidesuositusta viidelle vaikutusalueelle: 1) EU:n REACH-säädösten tavoitteiden saavuttaminen ja uuden tiedon hyödyntäminen, 2) Kemikaalien altistumistiedot ja seuranta, 3) Yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien kemikaalien riskinarviointi ja riskinhallinta, 4) Tuotteiden ja valmisteiden aiheuttamien kemikaaliriskien vähentäminen ja 5) Kansainvälinen vaikuttaminen.
Lausuntopyynnössä on toivottu ohjelman toimeenpanoa ajatellen erityisesti ehdotuksessa nimettyjen vastuutahojen näkemystä osalleen kirjatuista toimenpidesuosituksista ja näiden toteuttamisen edellyttämistä resurssitarpeista.
Lausuntonaan kansallisesta kemikaaliohjelmasta EK esittää:
Kansallisessa kemikaaliohjelmassa on hyvä ja ajantasainen läpileikkaus keskeisimmästä kemikaalilainsäädännöstä, siihen liittyvistä viranomaistahoista sekä tutkimusorganisaatioista. Ohjelmassa esitetyt toimenpidesuositusten kokonaisuudet vaikuttavat sinänsä perustelluilta.
Edellisen kemikaaliohjelman toteuttamisen tilannetta kartoittaneessa yhteenvedossa on muun muassa todettu, että ohjelmaa pidetään tärkeänä ja jatkamisen arvoisena, mutta toimintaa ohjaava rooli näyttää jäävän vähäiseksi. Kemikaalilainsäädäntö ja sen mukanaan tuomat toimijoiden velvoitteet ovat alkuperäisen kemikaaliohjelman jälkeen lisääntyneet ja laajentuneet. EK epäileekin, että resurssit niin viranomais- kuin toimijapuolellakin kuluvat lähivuosina pääosin uusien velvoitteiden toimeenpanossa. Jatkossa voisikin olla aiheellista tarkastella kemikaaliohjelman fokusta ja tarvetta niin, että pääpaino olisi lainsäädännön toimeenpanoa ja EU-asetusten yhtenäistä tulkintaa tukeva. Ensisijaisesti kansallinen kemikaaliohjelma palvelisi tutkimusten ja selvitysten koordinointia. Tutkimuksilla ja selvityksillä voidaan edesauttaa luomaan uusia, mahdollisimman käytännönläheisiä ja konkreettisia työkaluja velvoitteiden toimeenpanoon.
EK pitää avointa yhteistyötä viranomaisten, tutkijoiden ja toimijoiden kesken tärkeänä, sillä se palvelee kemikaalihaittojen ennaltaehkäisyä sekä kemikaalitietouden ja asiantuntemuksen laajaa ja tehokasta hyödyntämistä. Kansallisen kemikaaliohjelman toimenpidesuositukset kattavat valmistelussa mukana olleiden Kemianteollisuus ry:n ja Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistyksen lisäksi laajasti muitakin toimialoja. EK toivookin voivansa olla mukana ohjelman mahdollisissa myöhemmissä tarkistuksissa ja valmistelussa. Vuoropuhelua toimijoiden kanssa voidaan edistää myös antamalla kansallisen kemikaaliohjelman toi-meenpanon seuranta ja koordinointi kemikaalineuvottelukunnalle (KENK), johon tulisi myös varmistaa riittävän laajapohjainen toimijapuolen edustus.
Kansallinen kemikaaliohjelma sisältää useita toimenpidesuosituksia, joissa toiminnanharjoittajat ja/tai etujärjestöt on nimetty toteuttajiksi. Kemikaaliohjelma koskettaa erilaisia ja erikokoisia yrityksiä laajasti, joten edellä mainittu laajapohjainen yhteistyö sekä ohjelmaan sisällytetty viestintä ovat ensiarvoisen tärkeitä tavoitteiden toteutumisen edistämisessä.
Kunniottavasti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Infra ja ympäristö
Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala