Kilpailulain 26 §:n väliaikainen muutos

Työ- ja elinkeinoministeriö | 12.5.2020 | VN/11036/2020

Elinkeinoelämän keskusliitto (”EK”) kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa kilpailulain 26 §:n muuttamista koskevasta ehdotuksesta seuraavaa.

Esitysluonnoksen taustalla on Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen esittämä tarve pidentää yrityskauppojen käsittelymääräaikaa koronakriisin vuoksi. Esityksen perusteluiden mukaan toisen vaiheen käsittelyn pidentäminen väliaikaisesti 69:stä 92:en työpäivään on välttämätöntä potentiaalisesti ongelmallisten jatkoselvityksiä vaativien yrityskauppojen asianmukaiseksi tutkimiseksi. Esityksen mukaan asianmukaisen tutkimisen varmistaminen ei ole saavutettavissa muilla keinoin. Toisen vaiheen käsittelymääräajan väliaikaisen pidentämisen lisäksi kilpailuviranomaisella säilyy oikeus hakea 46 työpäivän mittaista pidennystä markkinaoikeudelta sekä soveltaa käsittelymääräajat pysäyttävää ns. stop the clock -säännöstä.

Esitettävän pidennyksen määrä

EK yhtyy kilpailuviranomaisen tavoitteeseen yrityskauppojen asianmukaisen käsittelyn turvaamisesta myös koronakriisin aikana. EK on kuitenkin eri mieltä siitä, että asianmukainen käsittely olisi varmistettavissa ainoastaan pidentämällä toiseen vaiheen käsittelymääräaikaa peräti 23:lla työpäivällä eli lähes viidellä (5) viikolla. Esitettävä pidennys on EK:n näkemyksen mukaan tarpeeton huomioiden, että tällä hetkellä kilpailuviranomaisella on esitysluonnoksen mukaan ensimmäisen vaiheen käsittelyssä yksi (1) yrityskauppa ja toisen vaiheen käsittelyssä yksi (1) yrityskauppa. Kuluneen kuuden (6) vuoden aikana Kilpailu- ja kuluttajavirasto on käsitellyt vuosittain noin 25-35 yrityskauppaa, joista vain hyvin pieni osa on vaatinut toisen vaiheen käsittelyn. EK ei pidä realistisena sitä, että koronakriisin aikana ilmoitusvelvollisten yrityskauppojen määrä lisääntyisi niin huomattavasti, että toisen vaiheen asianmukainen käsittely vaarantuisi voimassa olevilla määräajoilla.

Lisäksi on huomattava, että yrityskauppojen käsittelymääräaikoja on pidennetty kesällä 2019 voimaan tulleella kilpailunlain muutoksella (721/2019). Alle vuosi sitten tehty muutos lisäsi Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsittelyaikaa, kun kalenterikuukauden sijasta siirryttiin tarkastelemaan työpäiviä. Ensimmäisen vaiheen käsittelyajaksi määriteltiin yhden (1) kuukauden sijasta 23 työpäivää ja toisen vaiheen käsittelyajaksi kolmen (3) kuukauden sijasta 69 työpäivää, mikä käytännössä pidensi kokonaiskäsittelyaikaa olennaisesti.

EK korostaa myös, että verrattuna kahteen (2) muuhun esitysluonnoksessa viitattuun maahan, Suomessa ehdotettava 23 työpäivän pidennys on merkittävästi suurempi. Esitys ei sisällä vaikutusarviointia siitä, miksi Suomessa olisi tarvetta esimerkkimaita suuremmalle pidennykselle.

Pidennysehdotuksen merkitys yritysten näkökulmasta

Yrityskaupan osapuolille käsittelymääräajoilla on merkittävä vaikutus. Taloudellisten vaikutusten lisäksi viranomaiskäsittelyn pidentyminen vaikuttaa väistämättä varsinaiseen liiketoimintaan synnyttämällä mm. epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. Yritysten näkökulmasta käsittelyn pitkittymisellä on enemmän negatiivisia kuin positiivisia vaikutuksia. Etenkin jo ilmoitettujen yrityskauppojen osalta toisen vaiheen käsittelymääräajan pidentämisellä yli kuukaudella olisi olennainen taloudellinen merkitys, johon ao. osapuolet eivät ole voineet ennakolta varautua. Esimerkiksi julkisiin ostotarjouksiin pohjautuvissa yrityskaupoissa takautuvasti voimaan tuleva pidennys vaikeuttaisi huomattavasti osapuolten asemaa ja toisi ongelmia mm. arvopaperimarkkinalain asianmukaiselle soveltamiselle, sovituille rahoitusjärjestelyille sekä kaikille muille yrityskaupan täytäntöönpanoon liittyville toimenpiteille. On muistettava, että usein etenkin toisen vaiheen käsittelyä vaativissa yrityskaupoissa yrityskauppailmoituksen jättämistä edeltää Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja osapuolten välinen epävirallinen ns. prenotifikaatiovaihe. Käytännössä vaativaa yrityskauppaa käsitelläänkin kilpailuviranomaisessa usein kauemmin kuin vain kilpailulain mukaisten määräaikojen ajan. Yrityksille on tärkeää saada päätös ilmoitetusta yrityskaupasta voimassa olevien ja ennakolta tiedettyjen määräaikojen puitteissa. Etenkin isoissa yritysjärjestelyissä jo nykyisiä määräaikoja pidetään usein kohtuuttomina. Lisäksi on muistettava, että ilman nyt esitettävää pidennystäkin kilpailuviranomaisen on mahdollista saada lisää käsittelyaikaa markkinaoikeudelta. Tätä pidennysmahdollisuutta Kilpailu- ja kuluttajavirasto on käyttänyt.

Koronaepidemian vaikutus viranomaisen toimintatapoihin

Esitysluonnoksessa perustellaan pidennystarvetta vedoten mm. markkinapalautteen saamisen haasteellisuuteen ja sitä kautta selvitysprosessien hidastumiseen. EK ei kuitenkaan pidä em. perusteluita riittävinä syinä määräaikojen pidentämiseen. Markkinapalautteen saaminen on ollut ongelmallista Kilpailu- ja kuluttajavirastolle jo ennen koronaepidemiaa. Lisäksi on huomioitava, että yhteydenpito sekä markkinatoimijoihin että yrityskaupan osapuoliin on jo pitkään tapahtunut pääosin sähköisesti, eikä koronaepidemian aiheuttamalla etätöihin siirtymisellä ole merkittävää vaikutusta sähköiseen yhteydenpitoon.

Esitetty taannehtiva voimaantulo

EK korostaa, että etenkin ehdotetun pidennyksen taannehtiva soveltaminen ennen lakimuutoksen voimaantuloa ilmoitettuihin yrityskauppoihin olisi yritysten kannalta kohtuutonta ja mahdollisesti perustuslain vastaista. Esitysluonnoksessa ei ole huomioitu taannehtivan lainsäädännön ongelmallisuutta suhteessa perustuslain omaisuuden ja odotettujen oikeuksien suojaan (PL15 §). Yrityskaupassa on käytännössä (yleensä) kyse yksityisten välisestä varallisuusoikeudellisesta sopimussuhteesta, johon puuttuminen jälkikäteen on lähtökohtaisesti ongelmallista.1 Esitysluonnoksessa ei ole asianmukaisia painavia perusteita määräajan pidennyksen taannehtivalle soveltamiselle.

EK:n kannanotto esitysluonnokseen

EK vastustaa esitettyä toisen vaiheen määräajan pidennystä todeten, että esitys on tarpeeton ja vähintäänkin ylimitoitettu. Huomioiden Kilpailu- ja kuluttajaviraston käsittelyssä olevien yrityskauppailmoitusten määrä ja niiden vuosittainen keskiarvo, viranomaisen on pystyttävä varmistamaan asianmukainen käsittely muulla tavoin kuin ilmoitusvelvollisten yritysten kustannuksia lisäämällä. Erityisesti esitetty taannehtiva voimaantulo on vastoin kansallisia oikeusperiaatteita ja mahdollisesti perustuslakia. Koronaepidemia ei ole peruste vaarantaa yritysten oikeusturvaa, vähentää lainsäädännön ja viranomaistoiminnan ennakoitavuutta, lisätä yritysten kustannuksia ja olla tehostamatta kilpailuviranomaisen omia menettelytapoja yrityskauppailmoitusten käsittelyssä.

asiantuntija Suvi Sasi-Gouatarbès, yrityslainsäädäntö