Lausunto: Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021-2027
Työ- ja elinkeinoministeriö | 1.4.2021 | VN/9125/2021-TEM-1
Luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi (3 asetusta)
I Asetusluonnos alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (Toimeenpanoasetus)
1 luku Viranomaiset ja niiden tehtävät
1-4 § EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viranomaiset ja niiden tehtävät ja vaatimukset
- Onko tehtävistä ja vaatimuksista säädetty selkeästi?
- Miltä osin muistiota pitäisi tarkentaa tältä osin?
Aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän moniportaisuus on tehnyt järjestelmästä vaikeasti hahmotettavan ja myös eri toimijoiden rooli sekä toimintojen yhteys toisiinsa ovat voineet hämärtyä. Järjestelmässä on yhä useita vaiheita, joten vaikuttavuuteen ja toiminnan tehokkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Monet yritykset kokevat jo lähtökohtaisesti hanketoiminnan monimutkaisena ja byrokraattisena. Hankerahoituksella on mahdollista uudistaa suomalaista elinkeinorakennetta ja tukea yritysten roolia tki-toiminnassa. Kun yritykset ovat mukana hanketoiminnassa, heille on taattava mahdollisimman asiakaslähtöinen toimintamalli viranomaisten kanssa.
7 § Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) kokoonpano
- Pitäisikö neuvottelukunnan tehtävästä säätää tarkemmin (vrt. lain 15 §)?
Pitäisi. Lain 15 § neuvottelukunnan toiminnalle on määritelty aiempaa strategisempi painotus sekä annettu neuvottelukunnan tehtäväksi aluekehittämispäätöksen toteutumisen edistäminen ja seuranta. EK kannattaa näitä tehtäviä ja toivoo, että asetuksessa annettaisiin työkaluja ja tavoitteita tehtävien toteuttamiseksi. Aluekehittämispäätöksen rooli on elinkeinoelämän näkökulmasta ollut aiemmin varsin heikko ja osin myös epäselvä. Päätöksen tehokkaammalla seurannalla on mahdollista saavuttaa enemmän vaikuttavuutta.
9 § Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitea
- Onko seurantakomiteasta ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
- Onko seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetty selkeästi?
Nykykäytännön mukaisesti seurantakomitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään sille EU-lainsäädännössä määritellyt tehtävät. Jotta komitealla olisi tosiasiallinen mahdollisuus seurata ajantasaisesti rakennepolitiikan toimeenpanoa, olisi seurantakomiteaa tarpeen informoida ja tiedottaa aktiivisesti ja selkeästi kokousten välillä.
11 § Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimikausi ja kokoonpano
- Onko MYR:n kokoonpanosta säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
- Onko sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
MYR:n kokoonpanosta on säädetty selkeästi. EK pitää hyvänä, että elinkeinoelämä mainitaan yhtenä tahona, sillä yrityksillä on merkittävä rooli alueellisen elinvoiman kehittämisessä ja ylläpidossa.
2 luku Ohjelmatyö ja yhteistyömenettelyt
Pykäläkohtaisia kysymyksiä:
13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta
- Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin?
13 §. Koronakriisi iski toimintaympäristöömme ennenkokemattomalla nopeudella. Kriisi nosti esiin sen, että nopea muutoskyky on olennaista yhteiskunnan kaikessa toiminnassa. Aluekehittämispäätöstä koskevissa säädöksissä tulisi painottaa päätöksen päivityksen tärkeyttä, jos toimintaympäristö muuttuu merkittävästi eikä sitoa sitä hallitusohjelman voimassaoloon.
15 § Alueiden kehittämisen keskustelut
- Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta?
15 §. EK tähdentää, että keskusteluista ei saa muodostua liikaa virkamiesten keskinäistä ajatuksenvaihtoa, vaan alueen elinkeinoelämän edustajia on myös kuultava. Samoin on hyvä pitää mielessä, että maakuntien rajat eivät saa muodostua esteeksi laajemmalle, maakuntien hallinnolliset rajat ylittävälle aluekehittämiselle.
II Asetusluonnos alueiden kehittämisen ja Euroopan alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (Rahoitusasetus)
Yleistä
Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
Ehdotettujen säännösten tarkoituksena on selkeyttää säännöksiä sekä tuen hakijoiden ja saajien kannalta että toimivaltaisten viranomaisten menettelyistä niiden myöntäessä rahoituslain mukaisia tukia. Tarkoituksena on myös vähentää tulkintaeroja eri tilanteissa ja näin yhtenäistää käytäntöjä.
EK pitää säännösten tarkoitusta onnistuneena ja erittäin tärkeänä. Rakennerahastojen hallinto on monelle pk-yrittäjälle ylitsepääsemätön haaste. Valtaosa yrittäjistä tarvitsee konkreettista apua hankehallinnossa ja byrokratian tulkinnassa. Tämän lisäksi ylipäätään tietoisuus hankerahoituksen mahdollisuuksista on alhainen. EK esittää, että niin hankehallinnossa kuin -viestinnässä otetaan käyttöön aiempaa asiakaslähtöisempi toimintatapa. Yrityksille ei ole niinkään huomionarvoista se, milloin milläkin alueella avautuu jonkun ohjelman hankehaku, vaan heidän kiinnostuksensa herättää taito kuvata sitä hyötyä, mitä yritys hankkeen avulla voi saavuttaa ja kuinka yrityksen tulee edetä mukaan päästäkseen.
Muita huomioita rahoitusasetuksesta ja sen muistiosta
Näkemykset ja kommentit, jotka eivät sisälly aiempiin kohtiin
Rahoitusasetuksen tarkkojen säädösten yhteydessä EK haluaa muistuttaa, että hanketoiminnan vaikuttavuuden kannalta koordinoidut kokonaisuudet ja synergia ovat merkittäviä tekijöitä. EK kannustaakin, että kun rahoituslain mukaisia tukia myönnetään, samalla huomioidaan niin rahastojen sisällä kuin niiden kesken yhteensovittamista ja laajempien päämäärien tavoittelua.
III Asetusluonnos Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoista rahoitettavien kustannusten tukikelpoisuudesta (Tukikelpoisuusasetus)
Yleistä
Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?
Asetuksen keskeisenä muutoksena on yksinkertaistettujen kustannusmallien käytön merkittävä laajentaminen. Kustannusmallit tukevat hankkeiden seurannan painopisteen siirtymistä enemmän aidon muutoksen aikaansaamiseen sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tukemiseen hankkeesta aiheutuvien tosiasiallisten kustannusten tarkastelun sijaan.
EK painottaa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden tavoitetta. Asetustekstin ohella EK toivoo, että tukikelpoisuudesta laadittaisiin erittäin selkeät ja käytännönläheiset ohjeet hankkeiden toteuttajille. Monet yritykset kokevat hankehallinnon byrokraattisena ja heillä on vähäinen kokemus hanketoiminnasta. Arjen tukikelpoisuuskysymyksiin vastaaminen konkreettisesti ja ymmärrettävästi lisäisi omalta osaltaan myös tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
3 luku Tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset ja eräiden kustannusten tukikelpoisuus
19 § Hankinnat
Onko hankinnasta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuus ja kustannusten kohtuullisuuden arvioiminen määritelty riittävän selkeästi määritelty? Jos ei,
- miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?
Jos muistiota tulisi tarkentaa, osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
Erityisesti yrityksille on tärkeää informoida selkeästi siitä, milloin laki julkisista hankinnoista ja kilpailutussäädökset tulevat sovelletuiksi hankkeissa. Yrityksille pitää tarjota tietoa ja neuvontaa hankintalain soveltamisesta.