Lausunto arviomuistio kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Ulkoministeriö | 5.2.2025

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua ulkoministeriön arviointimuistioon, joka koskee kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia koskevan lainsäädännön uudistamista.

Kyseessä oleva lainsäädäntötarpeiden arviomuistio perustuu Kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selontekoon (myöh. selonteko) ja tavoitteeseen luoda entistä vahvempia
mahdollisuuksia yksityisten pääomien vivutukseen kehitysvaikutusten aikaansaamiseksi.

EK pitää hyvänä sitä, että ulkoministeriö on käynnistänyt selonteon suuntaviivojen mukaisesti useita vuosikymmeniä vanhan kehitysyhteistyötä koskevan lainasäädännön ajantasaistamisen vastaamaan nykypäivän toimintatapoja ja toimintaympäristön muutoksia.

Arviointimuistiossa todetaan perustellusti, että yksityisen sektorin rooli on kasvanut kehitysyhteistyössä ja Suomen kehityspolitiikan toimeenpanossa ja yksityistä sektoria tarvitaan niin rahoittajana kuin ratkaisujen tuottajana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

EK pitää kehityspoliittisia lainoja ja sijoituksia hyvänä ja tuloksellisena kehitysrahoituksen muotona, jonka painoarvoa ja käyttömahdollisuuksia tulee kehittää osana Suomen kehitysrahoituskokonaisuutta. Tämä paikkaa samalla markkinapuutteita ja moninkertaistaa kehitysvaikutukset mahdollistamalla yksityisen rahoituksen osallistumisen investointihankkeisiin. Näin voidaan kasvattaa kehitysvaikutuksia ja auttaa hallitsemaan kehitysyhteistyön kokonaiskustannuksia.

EK korostaa, että suomalaisyritysten osallistumista laina- ja sijoitusmuotoisen kehitysavun hankkeisiin tulee edistää. Kaiken kaikkiaan pidämme tärkeänä, että suomalaisyritysten tarjoamaa ja osaamista hyödynnetään aikaisempaa aktiivisemmin ratkaisujen tuottajana Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa. Yrityksille tarkoitettua vienti- ja kehitysrahoituksen neuvontaa on keskitettävä ja kehitettävä, jotta yritykset nykyistä paremmin osaisivat hyödyntää kaikki tarjolla olevat instrumentit.

Arviointimuistio on sisällöllisesti laadukas ja perusteellinen ja EK:lla ei ole lausuttavaa arviointimuistion lainsäädännöllisiin toimenpide-esityksiin.

EK haluaa nostaa tässä yhteydessä esille myös sen, että Suomen tulee kehittää laina- ja lahjarahaa yhdistävät sekarahoitusinstrumentit verrokkimaiden tasolle sekä sujuvoittaa nykyisen PIF-instrumentin puitteissa toteutettavaa rahoitusta. Lisäksi Ukrainan tukemista tulee edelleen vahvistaa Finland Ukraine Investment Facility -instrumentin tyyppisin ratkaisuin. Samoin tulee kehittää feasibility study -vaiheen rahoitusta pohjoismaisia verrokkimaita vastaavalle tasolle.

Ukrainan tukeminen on Suomen kehitysyhteistyörahoituksen prioriteetti. Ukrainan jälleenrakentamisen ja länsi-integraation edistämisessä tulisi tarkastella ja arvioida muiden Pohjoismaiden tuloksekkaita käytäntöjä, kuten Ruotsin hyödyntämää kehitysrahoitusta Business Swedenin toiminnassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa ilman yksityisten pääomien merkittävää roolia. Tältä osin Suomessa tulisi arvioida tarkemmin etenkin Tanskan kokemuksia epäsymmetristen rahastojen hyödyntämisestä.

Suomen tulee pyrkiä hyödyntämään EU:n tarjoamat rahoitus- ja takausmahdollisuudet. Ensi tilassa tulisi varmistaa, että lainsäädäntömme mahdollistaa EU:n laina- ja lahjarahoitusta yhdistäviin sekaluottoihin tarkoitetun lahjarahan maksimaalisen hyödyntämisen, kuten esimerkiksi Ukrainan jälleenrakennusta palvelevan Ukraine Investment Frameworkin kohdalla. Nykylainsäädännön puitteissa Suomessa ei ole rahoituslaitosta, joka voisi hakea tätä EU:n lahjarahaa Ukrainan valtionyhtiöiden ja yksityissektorin rahoittamiseen. Lainsäädäntöpuute tulisi korjata viimeistään Finnfund-lakiuudistuksen yhteydessä.