Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esitämme lausuntonamme seuraavaa:

Valtiovarainministeriössä valmisteltu lakiesitys tullilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on selkeä ja täsmentää merkittävästi tullia koskevaa lainsäädäntöä. Erityisen hyvin tämä ilmenee tullivirkamiesten toimivaltuuksien täsmennyksissä, mikä parantaa Tullin, Poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyöedellytyksiä.

Uudessa tullilaissa säädettäisiin 1.5.2016 sovellettavaksi tulevia unionin tullikoodeksia sekä sen täytäntöönpano- ja delegoitua asetusta täydentävät kansalliset säädökset. Koska täytäntöönpano- ja delegoidun asetuksen osalta käytössä on ollut vain työversiot, EK pyytää mahdollisuutta kommentoida asetuksiin mahdollisesti tulevia muutoksia niiden valmistuttua.

EU:n uuden tullilain uudistamisessa alkuperäisenä tavoitteena oli, että 28 jäsenmaan tullit toimisivat kuten yksi tullilaitos, mikä mahdollistaisi muun muassa keskitetyn tullauksen. Vaikka uudistuksessa edettiin oikeaan suuntaan, tavoitteesta jäätiin varsin kauas. Varsinainen unionin tullikoodeksi on annettu asetuksin ja se on välittömästi sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa. Toisaalta unionin tullikoodeksi mahdollistaa kansallisen säätelyn muun muassa sähköisen toimintatavan sijaan muiden menettelyjen käytöstä sekä edellytyksistä, joilla muuhun erityismenettelyyn kuin passitusmenettelyyn asetettuja tavaroita koskevat menettelynhaltijan oikeudet ja velvollisuudet voidaan siirtää.

Näin ollen unionin tullikoodeksin ja sen täytäntöönpano- ja delegoidun asetuksen soveltamiseen jää kansallista liikkumavaraa. Niinpä on tärkeää, että uusi tullilaki ja siihen liittyvät lait ovat mahdollisimman yhdenmukaiset ainakin Ruotsin vastaavien lakien kanssa, jotta uudistus ei aiheuta uusia rajaesteitä, vaan parantaa vallitsevaa tilannetta.

Kansalliset poikkeamat lainsäädännössä ja lakien toimeenpanossa aiheuttavat yrityksille lisätyötä ja -kustannuksia. Sama koskee tietojärjestelmien yhteisiä kriteerejä, jotka yritysten on tärkeä saada tietoon hyvissä ajoin.

Unionin tullikoodeksin mukaisesti jäsenmaissa sovellettavat viivästyskorkoprosentti ja -korkoaika yhtenäistyvät, mikä on merkittävä parannus nykyiseen käytäntöön.

Tullilakia koskevan esitysluonnoksen 8 §:n 2 momentin mukaan ulkomaankaupan tilastot tuotetaan pääsääntöisesti tulli-ilmoitusten perusteella. Toimijoille, joille on myönnetty lupa soveltaa yksinkertaistettuja tullimuodollisuuksia, Tulli päättää muun muassa tiedon keruuta koskevasta menettelystä. EK esittää, että Suomessa käyttöönotettava menettely olisi mahdollisimman kustannustehokas ja EU:ssa yleisesti sovellettava.

Esitysluonnoksen 47 §:n mukaan välillisenä edustajana toimivan asiamiehen on tulli-ilmoitusta tehdessään ilmoitettava Tullille tarpeelliset tiedot myös päämiehestä, jonka puolesta tulli-ilmoitus tehdään. Jotta säännöksen sisältö olisi yhdenmukainen tullikoodeksin vastaavan säännöksen kanssa, sana ”puolesta” tulisi korvata sanalla ”lukuun”.

Esitysluonnoksen 65 §:n mukaan Tullin on lähetettävä maksamatta jätetty tullilasku ulosottotoimin perittäväksi. Esitysluonnoksessa todetaan, että tällaisesta laskusta voidaan ennen ulosottoon lähettämistä ja ulosottoasian vireilläolon päätyttyä lähettää velalliselle tai muulle tullin maksamisesta vastuussa olevalle maksumuistutus. EK esittää, että maksumuistutus tulisi näissä tilanteissa lähettää aina erillisharkintaa käyttämättä.

Esitysluonnoksen 67 §:n mukaan pienten alle 10 euron saatavien periminen saattaa olla perusteltua jopa jälkikäteen Tullin niin päättäessä. Tällaisia perusteita on käsitelty säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa, mutta varsinainen säädösteksti on kuitenkin kirjoitettu erittäin laveaksi. Säännöksen tekstin perusteella pientenkin summien periminen jälkikäteen näyttäisi olevan aina mahdollista, kun useita pieniä suorituksia on jäänyt perimättä. Tämä ei kuitenkaan liene säännöksen tarkoitus. Säännöksen tekstiä tulisi täsmentää sen perustelujen mukaiseksi.

Esitysluonnoksen 76 §:n mukaan oikaisuvaatimus on toimitettava määräajassa Tullille. Tullin on käsiteltävä oikaisuvaatimus ilman aiheetonta viivytystä. Käsittelyaikaa koskeva säädösehdotus on liian epämääräinen eikä rajaa käsittelyaikaa käytännössä oikeastaan millään tavoin. Säädösehdotuksen tekstiä tulisi tämän vuoksi täsmentää siten, että oikaisuvaatimus on käsiteltävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikaisuvaatimus on toimitettu Tullille.

Esitysluonnoksen 82 §:n mukaan virhemaksun enimmäismäärät nousisivat huomattavasti. Tälle muutokselle ei ole esitetty perusteita hallituksen esitysluonnoksessa. Enimmäismäärältään 2500 euron virhemaksu on toiminut hyvin sekä ennaltaehkäisevästi että sanktiona. Toistuviin tahalliseksi määriteltäviin rikkomuksiin voidaan soveltaa rikoslakia. EK esittää, että virhemaksun enimmäismäärä rajataan 2500 euroon, koska korkeammalle virhemaksulle ei ole perustetta.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Talouspolitiikka

Jussi Mustonen
Johtaja