Lausunto kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta

Linkki lausuntopalveluun

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö VN/18850/2020 luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kaupankäynnistä
rahoitusvälineillä annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

EK esittää lausuntonaan seuraavan.

EK kannattaa ehdotusta

Hallituksen esityksellä on tarkoitus muuttaa kansallista lainsäädäntöä Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistusta (ns. ESFS review) koskevien asetusten sekä niihin liittyvän muutosdirektiivin johdosta. Esityksen tarkoituksena on panna osittain kansallisesti täytäntöön vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin, rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin sekä rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi:
1. kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia,
2. Finanssivalvonnasta annettua lakia,
3. rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia,
4. Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia ja
5. sijoituspalvelulakia.

EK kannattaa esitystä, jonka mukaan HE:ssä ei ehdoteta otettavan käyttöön ESRB-asetuksen muutosasetuksen jäsenvaltio-optiota ESRB:n hallintoneuvoston äänivaltaisesta jäsenestä. Kyseisen option perusteella Suomi voisi nimittää hallintoneuvoston äänivaltaiseksi jäseneksi luottolaitosdirektiivin tai vakavaraisuusasetuksen mukaisen nimetyn viranomaisen korkean tason edustajan, kun kyseillä viranomaisella on johtava rooli rahoitusvakaudesta toimivaltaansa kuuluvalla alalla. Koska jäsenvaltio-option hyödyntäminen johtaisi käytännössä siihen, ettei Fivalla olisi enää omaa edustajaa hallintoneuvostossa, on pidetty tarkoituksenmukaisempana säilyttää voimassa oleva kansallinen tilanne.

EK:lla ei ole muuta huomautettavaa kyseisten, enimmäkseen teknisten ehdotusten osalta.

Esitämme kuitenkin alla eräitä yleishuomioita EU:n finanssivalvontajärjestelmän kehittämisestä.

Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuspakettia  neuvoteltaessa Suomi suhtautui yleisesti myönteisesti ja rakentavasti Euroopan finanssivalvontajärjestelmän toiminnan kehittämiseen ja vahvistamiseen, mitä myös EK piti hyvänä. Suomi katsoi finanssimarkkinoiden yhdentymisen, yhtenäisen valvonnan ja yhdenmukaisen sääntelyn soveltamisen olevan oikeansuuntaisia päämääriä EU:n rahoitusmarkkinoiden kehittämisen kannalta. Komissio ehdotti siirrettäväksi eräitä suoria valvontavaltuuksia kansallisilta toimivaltaisilta viranomaisilta ESMA:lle. Suomi katsoi kuitenkin perustellusti, että eurooppalaisen finanssivalvontajärjestelmän kokonaiskuva ja pidemmän aikavälin tavoitteet erityisesti suoran toimivallan  keskittämisessä eivät ilmenneet ehdotuksista. Näin ollen on perusteltua todeta, että toimet ESMA:n suoran valvonnan laajentamiseksi jäivät osittain hajanaisiksi.

Suomi piti lähtökohtaisesti Euroopan valvontaviranomaisten suoraa toimivaltaa ja valvontaa perusteltuna, kun on kyse selkeästi rajat ylittävästä toiminnasta tai valvottavia on rajattu määrä. Pienten kansallisten toimijoiden valvonta oli kuitenkin tarkoituksenmukaista säilyttää kansallisella tasolla. Ratkaisulle oli myös elinkeinoelämän toimijoiden laaja tuki.

HE:n esitetyillä muutoksilla siirretään joitakin toimilupa- ja valvontavelvoitteita kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta EU-tasoiseen valvontaan. Suomessa ei kuitenkaan ole toimijoita, joita valvonnan siirto koskisi, joten ehdotetut muutokset eivät suoraan vaikuta Fivan toimintaan.

Vaikka esityksen muutokset eivät aiheuta suoraan Fivalle muutoksia työmäärään, Fivan työmäärä lisäytynee jonkin verran toimeenpantavan EU-lainsäädäntökokonaisuuden takia. Euroopan finanssivalvontajärjestelmä perustuu valvojaa suoraan velvoittaviin EU-asetuksiin. Voidaan arvioida, että Euroopan finanssivalvontajärjestelmän tarkistuksen jälkeen nykyistä suurempi osa Fivan toiminnasta tulee liittymään EU-tason yhteistyöhön.

Näin ollen EK korostaa rakenteellisen ja säännöllisen vuoropuhelun tärkeyttä Fivan ja markkinatoimijoiden edustajien välillä. Kansallista dialogia ei voi täysin korvata EU:n ESA:jen sidosryhmätoiminnalla tai ESA:jen toimesta.

Annetulla EU-lainsäädännöllä ja esitetyillä muutoksilla pyritään tehostamaan ja yhdenmukaistamaan rahoitusmarkkinoiden valvontaa EU-alueella, mitä EK pitää kannatettavana. Valvontakäytäntöjä lähentämällä voidaan estää toimijoita hyväksikäyttämästä EU-oikeuden mahdollista tulkinnanvaraisuutta ja toimijalle suotuisinta sääntelyä markkinoiden eheyden kannalta haitallisella tavalla. Valvontakäytäntöjä lähentämällä voi myös olla mahdollista vähentää finanssilaitosten ja finanssimarkkinoiden toimijoiden hallinnollista taakkaa ja alentaa rajat ylittävästä toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

Valitettavan usein on kuitenkin käynyt niin, että esimerkiksi EUasetuksen käytännön toimeenpanosta on aiheutunut vastoin asetuksen tarkoitusta merkittävää tulkintaepäselvyyttä ja eri jäsenmaiden finanssivalvojat ovat tulkinneet EU-normistoa toisistaan poikkeavasti. On pidettävä valitettavana, että usein tällaisessa tulkintakollisiotilanteessa valvottavien ja markkinatoimijoiden kannalta tiukin viranomaistulkinta on usein määrittänyt lopullisen tulkinnan sisällön. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi ESA:jen on syytä edelleen kehittää ja tehostaa sidosryhmätoimintaansa.19