Lausunto rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta

Sisäministeriön lausuntopyyntö 6.11.2020: Hallituksen esitysluonnos laiksi rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta (SMDno-2020-885)

Lausunto

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.

• EK kannattaa rahankeräyslain muuttamista ehdotetulla tavalla. Esityksessä on johdonmukaisesti ja kattavasti pyritty selkiyttämään nykyisiä rahankeräyslakiin ja
  kompensaatiopalveluihin liittyviä tulkintaongelmia.
• Ehdotettujen muutosten tavoite on hyvä: mahdollistaa laajasti erilaisille toimijoille aidosti ilmastoa hyödyttävä kompensaatiotoiminta sekä uusien kompensaatiopalveluiden ja niihin liittyvien innovaatioiden syntyminen myös tulevaisuudessa.
• EK toivoo lakimuutoksen pikaista voimaansaattamista kompensaatiomarkkinan ja yritysten toimintaympäristön selkiyttämiseksi
• Jaamme esitysluonnoksessa esitetyn näkemyksen tarpeesta käynnistää jatkotyö vapaaehtoisen kompensoinnin luotettavuuden, läpinäkyvyyden ja aitojen ilmastohyötyjen varmistamiseksi.

Johdanto

EK on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja tukee Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 C -asteen tavoitetta ja sen edellyttämiä toimia. Tuemme EU:n tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2050 ja Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta 2035. Olemme hiljattain ilmoittaneet kannattavamme myös komission ehdotusta nostaa nykyistä 2030-tavoitteen kunnianhimoa 55 %.

Suomalaisilla yrityksillä on tarjota monipuolisesti ratkaisuja eri sektoreilla niin energiajärjestelmän, teollisuuden, rakentamisen, palveluiden, ruoan kuin liikenteen hiilineutraalisuuden mahdollistamiseksi. Hiilineutraalin talouden aikaansaaminen vaatii
kaikilta yhteiskunnan sektoreilta merkittävää muutosta ja edellyttää myös yrityksiltä toimintatapojen uudelleenarviointia. Muutos ei kuitenkaan tapahdu ilman kokonaisvaltaista ja muutosta tukevaa toteutusta. Haaste on valtava ja yritysten rooli markkinoiden muutostekijänä on keskeinen. Ilmastotavoitteiden käytännön toteuttaminen edellyttää ennakkoluulottomia innovaatioita ja maailmanluokan kokeilukulttuurin luomista Suomessa. Kompensointi on osa vaikuttavaa ilmastotyötä ja markkinoiden ennustetaan kasvavan lähivuosina merkittävästi.

Päästökompensaatio on ilmastopoliittisesti tärkeä ja kustannustehokas tapa täydentää nykyisiä, 1,5 asteen tavoitteen näkökulmasta selvästi riittämättömiä ilmastotoimia. Lisäksi se tukee useiden eri toimijoiden hiilineutraalisuustavoitteita ja kestävää kehitystä.

Ihannetapauksessa vapaaehtoista kompensaatiota ei tarvittaisi, vaan eri maat ryhtyisivät riittävän kunnianhimoisiin toimiin Pariisin sopimukseen sisältyvän 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä globaalien ilmastotoimien taso on kuitenkin selvästi riittämätön. Vapaaehtoisilla ja aina luonteeltaan täydentävillä lisätoimilla pyritään kuromaan umpeen tätä kuilua ja kirittämään muutosta kohti 1,5 C – tavoitetta.

Vapaaehtoisia kompensaatiopalveluita tarjoavia toimijoita on toiminut Suomessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Suomessa on tällä hetkellä kymmeniä yrityksiä ja muita organisaatioita, jotka tarjoavat erilaisia ilmastopäästöjen hyvittämispalveluita oikeushenkilöille sekä kuluttajille. Toiminta on kasvanut voimakkaasti viime vuosina sekä Suomessa että maailmalla ja markkinoiden kasvua edistää tällä hetkellä erityisesti sekä valtioiden, kuntien että yritysten asettamat hiilineutraaliustavoitteet, jotka edellyttävät nopeaa päästöjen vähentämistä ja hiilensidontaa ilmakehästä tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Lainsäädännön selkiyttäminen on markkinoiden kasvun ja uskottavuuden edellytys

Suomessa on syntynyt eurooppalaisessa kontekstissa poikkeuksellinen epäselvyys kompensaatiotoiminnan vastikkeellisuudesta, joka on aiheuttanut epävarmuutta päästökompensaatiota tarjoavien toimijoiden toimintaan. Tässä tilanteessa jotkut yritykset ovat joutunut lopettamaan tai keskeyttämään vapaaehtoisen päästökompensaation myymisen tai välittämisen asiakkailleen, koska rahankeräyksiä valvova viranomainen on katsonut, että toiminnassa on kyse rahankeräyslain mukaisesta rahankeräyksestä. Epävarmuus on hidastanut tai pahimmillaan estänyt vapaaehtoisen päästökompensaatiomarkkinoiden syntymisen ja siihen liittyvän kehitystoiminnan ja uusien konseptien kehittämisen.

EK kiittää sisäministeriötä rahankeräyslakiin nyt tehtävistä kompensaatiotoiminnan luonnetta selkeyttävistä toimenpiteistä, jotka auttavat keskittymään markkinoiden kehittämiseen ja aidon ilmastohyötyyn liittyvien kysymysten ratkomiseen. Jaamme esitysluonnoksessa esitetyn ajatuksen tarpeesta käynnistää keskustelu ja työ vapaaehtoisen kompensoinnin luotettavuuden, läpinäkyvyyden ja aitojen ilmastohyötyjen varmistamiseksi.

Valvontavastuun siirto kuluttajansuojaviranomaiselle kannatettava muutos

Esitysluonnoksessa ehdotettu muutos tulisi mahdollisesti siirtämään päästökompensaation valvontavastuuta rahankeräyksiä valvovalta viranomaiselta kuluttajansuojaviranomaiselle. Ehdotuksen mukaan kyse ei olisi varsinaisesta lainsäädännöllä toteutettavasta tehtävien siirrosta, vaan enemmänkin viranomaisten välistä toimivallanjakoa selkeyttävästä lainsäädäntömuutoksesta. EK pitää muutosehdotusta hyvänä ja kannatettavana. Muutos myös osaltaan vahvistaisi tulkinnan siitä, että kompensoinnissa käytetyt yksiköt olisivat normaali kaupan kohteena oleva hyödyke siinä, missä muutkin tuotteet ja palvelut. Esityksessä todetaan vallitseva tilanne eli jo tällä hetkellä monet yritykset tarjoavat päästökompensaatiopalveluita yrityksille ja kuluttajille. Näissä tapauksissa kuluttajansuojaviranomaisella on toimivalta jo tälläkin hetkellä arvioida päästökompensaatiopalveluiden markkinoinnin hyvän tavan mukaisuutta, mahdollista sopimatonta menettelyä suhteessa asiakkaisiin ja kompensaatioväittämän todenmukaisuutta.

Näkemyksiä seuraavista askeleista

Suomalaiset kompensaatioasiantuntijat ovat keväällä 2020 ehdottaneet, että viranomaiset voivat edistää vapaaehtoisen kompensaation laatua esimerkiksi laatimalla suositukset vapaaehtoisen kompensaation minimikriteereistä. Niitä voisivat olla lisäisyyden osoittaminen, vankkojen laskentamenetelmien käyttäminen ja riippumattoman osapuolen suorittama todentaminen olemassa olevien standardien mukaisesti, sekä vankat ja läpinäkyvät prosessit kaksoislaskennan estämiseksi. Tulkinnanvaran vähentämiseksi viranomaiset voivat suositella olemassa olevien standardien käyttöä, ja päästövähennysyksiköiden mitätöintiä läpinäkyvästi standardien
hallinnoimissa päästörekistereissä.

Kansainvälisiä periaatteita voi järjestelmän valmistuttua soveltaa myös vapaaehtoiseen kompensaatioon. Suomi voisi myös oma-aloitteisesti perustaa rekisterin, johon kerättäisiin viranomaisten hyväksymien vapaaehtoisten toimien aikaansaamat päästövähennykset ja hiilinielujen lisäysten aikaansaamat poistot (kokonaan tai osittain). Sen lisäksi Suomen tulisi sitoutua ylittämään kansainväliset päästövähennysvelvoitteensa vähintään rekisteriin merkittyjen päästövähennysten määrällä. Tällainen järjestelmä mahdollistaisi kotimaisten päästövähennysten käytön ilmastonäkökulmasta uskottavasti myös muiden toimijoiden kuin Suomen valtion hiilineutraaliuspyrkimyksiin.