Lausunto sähköautojen latauspisteistä ja -valmiuksista

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 3.10.2019

EK näkee, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä asetetut vahvat velvoitteet riittävät hyvin kaikissa rakennustyypeissä ja niiden erikokoisilla pysäköintipaikoilla edistämään sähköautoilua. Hallituksen lausunnolla ollut esitysluonnos kiristää selvästi direktiiviä ja aiheuttaisi mm. merkittäviä hukkainvestointeja.

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta koskien sähköautojen latausta, rakennusautomaatiota sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista. Ehdotetuilla lailla ja muutoksella pantaisiin toimeen EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD), joka on osa EU:n ilmastonmuutoksen hillintätoimia. Esitysluonnoksen tarkoituksena on lisätä sähköautoilun latauspisteitä ja valmiuksia rakennuksissa ja edistää rakennusautomaation käyttöä. Samalla toteutetaan myös hallitusohjelman tavoitteita siirtyä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on sitoutunut kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan ja tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja toimia. Olemme esittäneet, että EU:n tulee asettaa 2050 ilmastotavoitteensa ns nettonollaan, jolloin kasvihuonekaasupäästöt ja poistot (hiilinielut, talteenotto, varastointi ja/tai käyttö) ovat tasapainossa. Maapallon lämpeneminen tulee pysäyttää 1,5 asteeseen, kuten hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportissaan vuonna 2018 esitti.

Hallituksen asettama tavoite hiilineutraalisuudesta 2035 mennessä on maailman kunnianhimoisempia, eikä kaikki keinot sen saavuttamiseksi ole vielä teknisesti ja/tai taloudellisesti Suomessa käytettävissä. Yhteiskunnan eri osa-alueiden sähköistyminen (mm. liikenne, lämmitys, teollisuus) nähdään yhtenä toimivana väylänä pyrittäessä eroon fossiilisista polttoaineista ja siten se mahdollistaa osaltaan hiilineutraalia tulevaisuutta. Toimien on kuitenkin oltava mahdollisimman teknologianeutraaleja, koska käytettävissä on muitakin vaihtoehtoisia energialähteitä fossiilisille polttoaineille, ja näidenkin teknologiat kehittyvät jatkuvasti.

Tässä lausunnossa keskitytään latauspisteiden ja -valmiuksien rakentamisvelvoitteeseen. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä (EPBD) on määritelty riittävä taso ja joustot erityyppisille rakennuksille ja niiden erikokoisille pysäköintialueille. EPBD-direktiivin velvoitteet uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin on mahdollista suunnitteluvaiheessa ottaa kustannustehokkaasti huomioon, mutta olemassa olevissa rakennuksissa tilanne on toinen.

HE-luonnos kiristää merkittävästi EPBD:n jo vahvaa sääntelyä. Esimerkiksi olemassa olevien ei-asuinrakennusten yli 20 pysäköintipaikoille tulee asentaa HEluonnoksen mukaan 10 % paikkojen määrästä, vaikka EPBD-direktiivin mukaan yksi latauspiste riittää. Lisäksi HE-luonnoksessa on muodostettu uusi luokittelu uusille ja peruskorjattaville ei-asuinrakennuksille, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, ja velvoitettu nämäkin rakentamaan latauspiste 10 %:lle paikoista.

EK näkee, että sähköistä liikennettä on edistettävä ja investointikohteet on valittava viisaasti (tarve lataukseen kotona yön aikana). EPBD-direktiivissä asetetut vahvat velvoitteet riittävät hyvin kaikissa rakennustyypeissä ja niiden erikokoisilla pysäköintipaikoilla edistämään sähköautoilua. Latauspisteiden asennus etenee hyvin markkinaehtoisesti sähköautoilun määrän kasvaessa, ja vauhdittuu edelleen julkistetuilla tukiohjelmilla (mm. Ara-tuet asunto-osakeyhtiöille, energiaviraston kilpailutus). Investointituet esimerkiksi energiatukena sopivat hyvin latausinfran kasvattamiseen, jolloin aikataulu ja EPBD-direktiivin perustason ylittävä määrä on investoijan päätettävissä lataustarpeen kasvaessa.

EPBD:n täytäntöönpanossa on huomioitava myös jakeluinfradirektiiviin (2014/94/EU) perustuva vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskeva kansallinen toimintakehys. Toimintakehyksen kantavaksi periaatteeksi on vahvistettu markkinaehtoisuus. Myös ei-asuinrakennusten yhteydessä olevat julkiset sähkölatauspisteet kuuluvat tämän toimintakehyksen piiriin.

EK pitää hallituksen esitysluonnosta ylimitoitettuna ja pelkää, että suuri määrä pakolla rakennutuista latauspisteistä jää käyttämättä ja investoidut varat hukataan:

– Taloudellinen vaikutus on arvioitu puutteellisesti, eikä esimerkiksi ole huomioitu kiinteistöllä mahdollisesti tehtäviä sähkökeskusten uusintoja sähkötehon tarpeen kasvaessa latauspisteiden lisääntymisen myötä.
– Velvoittaisi asentamaan suuren määrän latauspisteitä esim. isojen kauppaliikkeiden tai matkailukohteiden yhteyteen (iso investointi, vähän käyttöä asioinnin aikana, matkailukohteissa käyttö sesonkiluonteista, uusittava mahdollisesti sähkökeskus, esimerkiksi 1000 pysäköintipaikkaa -> 100 latauspistettä).
– Merkittävä investointikulu myös pienemmille toimijoille ympäri Suomea, joilla ei mahdollisesti ole edellytyksiä toteuttaa investointia. Riskinä myös latauspisteiden vähäinen käyttö.
– Riski teknologian vanhentumisesta, jos lataus- ja autoteknologia kehittyvätkin toiseen suuntaan. Teknologineutraalius tulee huomioida nyt tehtävissä liikenteen päästövähennysratkaisuissa.
– Koskee myös tehtaiden, varastojen, hotellien, sairaaloiden, koulujen yms. pysäköintipaikkoja. Suuri määrä asennettavia pisteitä suhteessa vähäiseen käyttöön ongelma myös näissä kohteissa.
– Ilmastotoimien lainsäädännön sosiaalinen hyväksyttävyys on ehdottoman tärkeä huomioida, jotta hiilineutraalisuus olisi edes mahdollista saavuttaa. Muun muassa pakolliset ja ylimitoitetut latauspistemäärät syrjäseutujen pysäköintipaikoilla tai kauppaliikkeen pihalla voivat johtaa ilmastotoimien yleiseen vastustamiseen.

Liikenteen päästövähennyskeinoja pohtimaan on asetettu kaksi työryhmää (VM:n liikenteen verotusta ja LVM:n liikenteen päästöjä koskevat). Näiden työ on alkuvaiheessa ja tulokset ovat käytettävissä puolen toista vuoden päästä. Kokonaiskuva liikenteen ja vaihtoehtoisten käyttövoimien kehittymisestä tulee kirkastumaan näiden työryhmien tuloksena, joten hallituksen esitys on tähän nähden etuajassa.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi itsessään on vahvaa lainsäädäntöä velvoittaessaan olemassa olevia ei-asuinrakennuksia uusien ja peruskorjattavien lisäksi investoimaan määräajassa sähköiseen autoiluun. Kansallinen hallituksen esityksen valmistelu on jättänyt huomioimatta muun muassa alueelliset erityispiirteet, pienempien (pk) yritysten tilanteen ja kohtuuttomien tilanteiden muodostumisen yksittäistapauksissa.

EK esittää, että hallituksen esitysluonnoksen lopullisessa valmistelussa se muokataan EPBD-direktiivin perustason mukaiseksi koskien kaikkia rakennuksia ja niiden pysäköintipaikkoja. Energiatuen tapaisilla investointituilla voidaan kannustaa latauspisteiden rakentamiseen direktiivin tasoa korkeammaksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi vauhdittamaan markkinaehtoista kasvua nykyisestään.

HE luonnokseen ja annettuun vastaukseen voi tutustua tarkemmin Lausuntopalvelussa: www.lausuntopalvelu.fi