Lausunto yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö 24.2.2021
VN/2629/2021

Lausunto

1. Tukikaudeksi esitetään 1.11.2020-28.2.2021. Pidättekö neljän kuukauden
tukikautta sopivana ajanjaksona, ottaen huomioon että vertailukausi on
1.11.2019-29.2.2020?

EK katsoo, tukikauden suhteen on tarkasteltava sitä, milloin laki tulee hyväksytyksi. Kriisitilanteen ollessa päällä on ensisijaisen tärkeää, että kustannustuki II ja kustannustuki III välinen aika on mahdollisimman lyhyt. Jos laki pystytään hyväksymään nopealla aikataululla ja haku sen myötä auki, tukijakson on parempi olla 1.11.2020 – 31.1.2021. Jos lain hyväksyminen kestää maaliskuun puolenvälin jälkeiseen aikaan, olisi tarkoituksenmukaista, että tukijakso ulottuisi helmikuun loppuun asti.

EK toteaa, että kustannustuki III:ssa tulee myös huomioida juuri ennen koronakriisiä tai koronakriisin aikana aloitettu yritystoiminta. Uudet yritykset ovat kohdanneet koronakriisin vaikutukset samoin kuten pidempään toimineet, mutta lyhyen liiketoiminnan ajalta uusille yrityksille ei ole ehtinyt kertyä minkäänlaisia likviditeettipuskureita. Uudet yritykset ovat siten jopa muita yrityksiä suuremmassa kustannustuen tarpeessa, ja korona-ajan venyessä syntyy ongelman piiriin koko ajan lisää uusia yrityksiä.

2. Toimialarajaus esitetään pidettäväksi ennallaan, mutta valtiokonttori voi
myöntää tukea harkinnanvaraisesti yritykselle, jonka liikevaihto on laskenut
Covid-pandemiaan liittyvistä syistä. Pidättekö toimialarajauksen säilyttämistä
hyvänä, ottaen huomioon että asetuksessa määriteltyjen toimialojen ulkopuoliset
yritykset voivat hakea tukea myös?

Kustannustuki II:een tullut tuen myöntämisen harkinnanvaraisuus on ollut hyvä kehityssuunta. Sen perusteet koetaan kuitenkin epäselviksi ja yrityksillä on monelta osin vaikeuksia ymmärtää, mitkä tekijät luetaan erityisen painaviksi koronakriisin aiheuttamiksi syiksi liikevaihdon laskulle. Tämä heikentää hakemusten laatua ja saattaa myös aiheuttaa sen, että hakemus jätetään kokonaan toimittamatta.

Toimialaluokitus ohjaavana tekijänä asettaa käytännössä samalla alalla toimivia yrityksiä asemaan, koska päätoimiala on lähinnä tilastollinen tieto ja toimii huonosti monitoimialayritysten kohdalla.

EK esittääkin ensisijaisesti, että päätöksentekoa ohjaavaa toimialaluokittelua kevennetään tai poistetaan kokonaan. Jos toimialarajaus säilyy kustannustuki III:ssa, tulee harkinnanvaraisuuden kriteeristöä avata, sen läpinäkyvyyttä lisätä ja luoda erillinen ohjeistus tämän osalta.

3. Tuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut 30 %
vertailukauteen verrattuna. Onko 30 prosenttia sopiva tuen määräytymisen
edellytyksenä?

Liikevaihdon laskukriteeri 30 % on monelle yritykselle liian korkea, eikä kerro koko kuvaa yrityksen liiketaloudellisesta tilanteesta. Se jättää myös huomioimatta toimialakohtaiset eroavaisuudet. Esimerkiksi pääomavaltaisilla aloilla jo tätä pienempi äkillinen liikevaihdon lasku voi aiheuttaa merkittäviä liiketaloudellisia haasteita. Hoiva-alalla taas suojautumistoimista aiheutuvat lisäkustannukset vaikuttavat merkittävästi kannattavuuteen, vaikka liikevaihto pysyisi muuttumattomana.

EK esittää, että liikevaihdon laskun kriteeriä alennetaan 30 prosentista 20 prosenttiin. Erityistoimialojen kohdalla, jotka ovat joutuneet erityisesti kasvattamaan kustannustasoaan koronatilanteesta johtuen, tulisi käyttää harkinnanvaraisuutta tai vaihtoehtoista arviointikriteeriä kustannustukea määriteltäessä. Tällaisia toimialoja on esimerkiksi hoiva-ala, jossa suojautumistoimet ovat aiheuttaneet merkittävän uuden kustannuserän.

Lisäksi EK toteaa, että kustannustuen hakukriteerit ovat kokonaisuudessaan tiukat. Edelliset kaksi kustannustukikierrosta ovat osoittaneet, että kustannustukeen budjetoidut varat ovat vain pieneltä osin ohjautuneet yrityksille. Kokonaisuudessaan olisi arvioitava hakukriteerejä sen mukaisesti, kuinka elinkelpoisia yrityksiä pystyttäisiin kustannustuki III:a tukemaan kahta edeltävää kierrosta tehokkaammin.

4. Tuen enimmäismääräksi ehdotetaan 1 000 000 euroa. Onko enimmäismäärän
taso mielestänne riittävä?

Enimmäismäärän korotus on parannus kustannustuki II:een verraten, mutta suurien yritysten kohdalla se ei ole vielä riittävä.

Suuret yritykset kärsivät samanaikaisesti tukien saajakohtaisen enimmäismäärän rajoituksesta sekä tukien yhteen laskemisesta konsernikohtaisesti. EK myös esittää, että suurien kriisistä erityisesti kärsineiden yritysten kohdalla tulisi tarkastella erillistä tukiohjelmaa kattamattomien kiinteiden kustannusten osalta. Tältä osin komission hyväksymissä valtiontukipoikkeuksissa voimassa on 10 miljoonan euron tukikatto.

Lisäksi EK painottaa, että kustannustuen enimmäismäärässä tavoitteena olisi Suomen
yrityskohtaisen tuen yläraja nosto vertailukelpoiselle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa. Tämän mahdollistamiseksi Suomen tulisi valmistella Ruotsin tapaan oma uusi kansallinen tukiohjelma kattamattomien kiinteiden kustannusten mekanismin puitteissa. Käytännössä Euroopan komissio on hyväksynyt tähänastiset kansalliset ohjelmat nopeassa aikataulussa.

5. Joustamattomat kustannukset

Valtiokonttori voi hyväksyä joustamattomat kulut yrityksen ilmoituksen mukaan ja joustamattomien kulujen määritelmää tarkennettaisiin esityksessä ja perusteluissa. Onko joustamattomien kulujen määritelmä riittävä ja kattaako se riittävässä määrin yrityksille syntyneitä joustamattomia kustannuksia?

EK katsoo, että joustamattomien kulujen määritelmää ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa toisen hakukierroksen määritelmästä. Kustannustuki II:ssa joustamattomiin kuluihin viitataan seuraavasti: ”yrityksen sellaiset tukikauteen kohdistuvat yrityksen perustellusti osoittamat joustamattomat liiketoiminnan kulut ja menetykset (tukikauden muut kulut), jotka ovat lopullisia ja joihin ei ole aiemmin myönnetty kustannustukea”. Tämä määritelmä on yritysten näkökulmasta joustavampi kuin kustannustuki III:n ehdotettu tarkempi listaus, joka voi osoittautua liian poissulkevaksi.

6. Kustannustuen laskentakaava

Kustannustuki lasketaan laissa määritellyllä laskentakaavalla. Jos laskentakaavalla määritelty tuen määrä jää alle 2000 euron, esitetään, että kustannustukena maksetaan 2000 euroa, edellyttäen että yrityksen kulut tukikaudella ovat yli 2000 euroa ja että yritys täyttää muut tuen edellytykset. Muutoksen tavoitteena on kohdentaa tukea entistä paremmin pieniin yrityksiin, ml. yksinyrittäjät, jotka aiemmilla tukikausilla ovat jääneet tuen ulkopuolelle, koska tuen määrä on jäänyt alle määritellyn alarajan. Ministeriö pyytää näkemystänne erityisesti siitä, näettekö tuen tällä tavalla kohdentuvan paremmin
pienille yrityksille ja yksinyrittäjille.

EK toteaa, että kustannustuki saadaan kohdennettua yksinyrittäjille ja pienille yrityksille
luonnoksessa esitetyillä ehdotuksilla. EK kuitenkin huomauttaa, että yksinyrittäjien tuen mukaantulo kustannustukeen lisää merkittävästi tukea hakevien määrää, mikä tulee huomioida tuen käsittelyresursseissa. Kustannustukihakemusten käsittely pitää jatkua ripeänä ja tehokkaana, jotta yritykset saavat tarvitseman avun.

EK korostaa, että laskentakaavaa tulisi muuttaa niin, että se kerryttää merkittävästi enemmän euroja heti, kun liikevaihdon aleneman vähimmäismäärä ylitetään. Jos esimerkiksi yksittäisen yrityksen liikevaihdon alenema on 40 prosenttia, kustannustuki korvaa joustamattomista kuluista vain 10 prosenttia. Koronakriisin heikennettyä yrityksiä näin voimakas liikevaihdon alentuma voi usein johtaa tappiolliseen toimintaan ja likviditeettikriisiin. EK esittää, että kustannustuen laskukaavaa muutetaan niin, että ns. omavastuu puolitetaan seuraavasti:
määrä = ((vertailukauden liikevaihto-tukikauden liikevaihto)/vertailukauden liikevaihto) – 0,15) x (tukikauden muut kulut + tukikauden palkkakulut)