Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriö | 17.6.2022 | VN/33602/2021
Lakiluonnoksen mukaan osasairauspäivärahan saamisen edellytyksiä tarkistettaisiin sekä osasairauspäivärahan enimmäisaikaa pidennettäisiin.
Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahaetuuden myöntämisedellytyksiä ehdotettaisiin muutettavaksi työstä estymisen ja odotus- ja väliajan kuntoutusrahan sekä työterveyshuoltolain mukaisen työkokeilun ajalta maksettavan kuntoutusrahan osalta.
Työeläkekuntoutuksen edellytyksiä ehdotettaisiin muutettavaksi kuntoutuksen hakijan työelämään vakiintumisen arvioinnin osalta. Lisäksi työeläkelakeihin ehdotettaisiin lisättäväksi säännökset kuntoutusrahan ja kuntoutuskorotuksen keskeyttämisestä.
Sekä työeläkelakeihin että Kansaneläkelaitoksen soveltamaan etuuslainsäädäntöön lisättäisiin säännökset, jotka mahdollistaisivat kuntoutusrahaetuuksien regressin työeläkelaitoksien ja Kansaneläkelaitoksen välillä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK pitää osasairauspäivärahaa koskevia muutoksia epäonnistuneina ja katsoo, ettei niitä pidä esittää eduskunnalle.
Osasairauspäivärahan saamisen edellytyksenä oleva kokoaikatyön määritelmä on epätarkoituksenmukainen. Lakisääteisen sosiaaliturvan etuuksien saamisoikeutta ei pidä kytkeä työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittaviin ehtoihin. Tämä loukkaa vakuutettujen yhdenvertaisuutta, sillä se asettaa vakuutetut eriarvoiseen asemaan. Työ- ja virkaehtosopimusten työaikamääräyksiä ei ole tarkoitettu määrittämään sitä, minkä kestoinen työ katsotaan kokoaikaiseksi lainsäädännössä. Toimeenpanonkin näkökulmasta olisi ollut järkevämpää säätää kokoaikatyön määritelmä ilman kytkentään työ- ja virkaehtosopimuksiin.
Lakiluonnoksesta puutuu muutosehdotus, joka mahdollistaisi osasairauspäivärahan saamisen heti työkyvyttömyyden alusta alkaen eli nykyisenä
1+9 päivän omavastuuaikana. Lakiluonnoksen työryhmävalmistelun kuluessa EK esitti tätä, mutta sitä vastustettiin ilman asiaperusteluja. Osasairauspäivärahan saaminen heti työkyvyttömyyden alkaessa tukisi erityisesti mielenterveyden häiriöistä kärsivien työelämässä pysymistä, mikä on osoittautunut toimivaksi välineeksi hallita sairauspoissaoloja (ks.
https://www.kaleva.fi/kempele-sai-sairauspoissaolot-laskuun-uudella-jay/4679787).
EK ei näe perusteita pidentää osasairauspäivärahan enimmäissaantiaikaa. Ajan pidentäminen johtaisi kokonaisen työn korvautumiseen osa-aikatyöllä. Nykyinen 120 päivän enimmäiskesto on riittävä. Tätä tukee mm. Kelan tuore selvitys (https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6716) , jonka mukaan osasairausloman päätyttyä enimmäisaikaan työssä jatketaan yleensä kokoaikaisesti.
Muilta osin EK:lla ei ole huomautettavaa lakiluonnokseen.