Luonnos hallituksen esitykseksi valtion vientitakuista annetun lain muuttamisesta (EK-2012-162)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä (jäljempänä EK) ja Teknologiateollisuus ry:ltä (jäljempänä Teknologiateollisuus) lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtion vientitakuista annetun lain muuttamisesta. EK ja Teknologiateollisuus kiittävät mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittävät kunnioittavasti seuraavan.

Esitysluonnoksen keskeisenä sisältönä on lisätä mahdollisuuksia kaupallisten riskien ottamiseen vientitakuutoiminnassa sekä täydentää vientitakuuinstrumentteja mahdollisuudella taata vientiluoton myöntävän rahoituslaitoksen vientiluottoon liittyvä jälleenrahoitus. Samalla esitetään erityisriskinoton takuukaton nostamista 2,5 miljardiin euroon sekä täsmennetään Finnveran johdon vastuuta koskevia säännöksiä.

EK ja Teknologiateollisuus kannattavat esitysluonnoksessa olevien toimenpiteiden toteuttamista ja asian jatkovalmistelua hallituksen esityksen antamiseksi mahdollisimman pian. Vientiluottojärjestelmän kehittäminen ja kilpailukyvyn lisääminen on välttämätöntä suomalaisen tuotannon ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Esitysluonnoksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi EK ja Teknologiateollisuus esittävät ehdotusten kehittämistä jatkovalmistelussa seuraavin tavoin.

Kaupallisen riskinoton lisääminen

Esitysluonnoksessa ehdotetaan vientitakuulain erityisriskinottoa koskevia säännöksiä täydennettäväksi mahdollisuudella myöntää vientitakuu painavien elinkeino- ja kilpailupoliittisten perusteiden nojalla, jos kaupallinen riski on niin suuri, että vientitakuuta ei voitaisi tavanomaisen riskiarvion perusteella myöntää. Tässä tilanteessa edellytettäisiin työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä painavien elinkeino- ja kilpailupoliittisten perusteiden olemassaolosta sekä vientitakuun hyväksymisestä.

Viennin rahoitus 2011 -työryhmä piti yksimielisesti ensisijaisena vaihtoehtona riskinoton lisäämiseksi järjestelmän kehittämistä ns. kansallisen edun järjestelmänä. EK ja Teknologiateollisuus viittaavat tältä osin työryhmän esitykseen ja sen perusteluihin. EK ja Teknologiateollisuus pitävät työryhmän esitystä ensisijaisena mallina, jonka pohjalta riskinoton lisäämiseen liittyvää sääntelyä tulisi kehittää.

Vientitakuujärjestelmän kehittämistä kansallisen edun järjestelmänä tukevat myös pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan sisältyvät maininnat, joissa riskinoton lisäämisestä ja riskin käsitteen laajentamisesta todetaan: ”Lisätään vienninrahoituksen mahdollisuuksia riskinottoon ja otetaan käyttöön pysyvä kansainvälisesti kilpailukykyinen Finnveran varainhankintaan perustuva vienninrahoitusmalli, jonka varainhankinnalla on lakiin perustuva maksuton valtiontakaus. Riskinoton käsite laajennetaan kattamaan myös erikoistilanteita ja elinkeino- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita.”

Viennin rahoituksen yhteydessä Finnveran päätöksiin liittyvästä alistusmenettelystä työ- ja elinkeinoministeriölle on myös käytännön kokemuksia väliaikaisessa ns. viennin jälleenrahoitusjärjestelmässä. Päätösten alistaminen ministeriölle on tarkoittanut suomalaisten viejien näkökulmasta huomattavaa työmäärää ja viivästyksiä päätösten saamisessa, eikä sitovia rahoitustarjouksia ei ole alistusmenettelyssä olevien asioiden osalta ollenkaan voitu tarjota merkittävien vientikauppojen tueksi. Näiden puutteiden vuoksi alistusmenettely ei vastaa niihin vaatimuksiin, joita kansainvälisesti kilpailukykyisille tarjouksille on asetettava. Tälläkin perusteella vientitakuujärjestelmän mukaisen riskinoton lisääminen ja järjestelmän kehittäminen kansallisen edun järjestelmänä olisi toimivin vaihtoehto.

Mikäli järjestelmän kehittäminen kansallisen edun järjestelmänä ei ole mahdollista, alistusmenettely on voitava toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, ja sen tulee mahdollistaa sitovien luottoehtojen sisällyttäminen vientikauppoja koskeviin tarjouksiin. Tässä yhteydessä on myös arvioitava, voitaisiinko esitysluonnoksessa olevaa moniosaista prosessia nopeuttaa ja yksinkertaistaa esimerkiksi, jos Finnveran hallitus tekisi erityisriskinoton tilanteissa päätöksen vientiluoton myöntämisestä ehdollisena sille, että työ- ja elinkeinoministeriö hyväksyy päätöksen elinkeino- tai kilpailupoliittiset perustelut.

Mikäli järjestelmää kehitetään erityisriskinottoa koskevan sääntelyn pohjalta, esitysluonnoksen eritysriskinottoon liittyvää sanamuotoa tulisi lisäksi selventää siltä osin, ettei samanaikaisesti edellytetä sekä elinkeinopoliittisten että kilpailupoliittisten perusteiden olemassaoloa. EK ja Teknologiateollisuus esittävät myös edellytystä ”painavan” perusteen vaatimuksesta poistettavaksi, koska kyseessä on lähtökohtaisesti muutenkin jo tilanne, jossa arvioidaan elinkeino- tai kilpailupoliittisten perusteiden olemassaoloa silloin kun tavanomaista riskinottoa ei katsota mahdolliseksi.

Takaus ostajaluoton jälleenrahoitukselle

Ostajaluottojen jälleenrahoituksen takausvälineen sisältö on kuvattu esitysluonnoksessa hyvin yksityiskohtaisesti. EK:n ja Teknologiateollisuuden käsityksen mukaan liian yksityiskohtainen kuvaus voidaan tulkita myös välineen käyttöalaa ja kehittymistä rajoittavaksi. Olennaista on, että väline voi kehittyä markkinoiden tarpeiden mukaiseksi ja ottaa paremmin huomioon jälleenrahoituksen monimuotoisuuden.

Finnveralla on jälleenrahoituksen takausvälineen käyttöön tarvittava asiantuntemus ja markkinoiden tuntemus, ja välineen yksityiskohtaiset ehdot on perusteltua jättää Finnveran päätettäväksi. Esitysluonnoksen perusteluissa tulisi vähintäänkin selkeästi mainita, että siinä oleva yksityiskohtainen kuvaus on tarkoitettu ainoastaan esimerkiksi siitä, miten väline voi toimia. Mikäli tarkoituksena on asettaa välineelle nimenomaisia reunaehtoja, ne on syytä selkeästi nimenomaisesti mainita.

Esitysluonnoksessa todetaan, että todennäköinen vähimmäiskokoraja jälleenrahoitustakauksessa on noin 100 miljoonassa eurossa. EK ja Teknologiateollisuus esittävät tämän maininnan poistamista.

Pk-yritysten viennin edistäminen

Vientitakuutoiminnan tavoitteena tulee nimenomaisesti olla myös pk-yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen. Viennin rahoituksen instrumenttivalikoimassa ja sen kehittämisessä tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon myös pk-yritysten erilaiset tarpeet. Tämä koskee erityisesti määrältään pienempiin rahoitustarpeisiin tarkoitettuja luotto- ja takausvälineitä. EK:n ja Teknologiateollisuuden näkemyksen mukaan Finnveran tulee aktiivisesti kehittää pk-yritysten tarpeisiin soveltuvia instrumentteja. Tämä tulee ottaa huomioon ja mahdollistaa myös Finnveraa koskevassa sääntelyssä.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Teknologiateollisuus ry

Timo Kekkonen              Jorma Turunen
Johtaja                            Toimitusjohtaja