Työryhmän ehdotus laatunäkökulman vahvistamisesta yliopistojen rahoitusmallissa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta lausuntoa työryhmän ehdotuksesta yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2015 alkaen. EK esittää kunnioittavasti seuraavaa.

Työryhmän ehdotus laatunäkökulman vahvistamisesta yliopistojen rahoitusmallissa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa opiskelijapalautteen sisällyttämistä yliopistojen rahoitusperusteeksi ehdotetulla painoarvolla (3 %). On kuitenkin välttämätöntä kehittää rinnalle työnantajapalaute vähintään samalla painoarvolla. Samalla on tarkistettava työllisyysmittarin kannustinvaikutuksen riittävyys.

Opiskelijapalautteesta saatavan rahoituksen laskennan perusteeksi pitää lisätä työelämävalmennusta ja opetuksen työelämäyhteistyötä koskevia kysymyksiä. EK ehdottaa lisättäväksi esimerkiksi kysymyksiä ”tarjolla on ollut riittävästi ura- ja työelämäohjausta”, ”olen saanut opinnoissa riittävästi kontakteja työelämään ja ”Opintoihin on sisältynyt riittävästi yhteistyötä työelämän kanssa”.

EK ei pidä ehdotettua opiskelijapalaute -mittarin laskentamekanismia täysin tarkoituksenmukaisena. Laadulliselle osuudelle tulee antaa enemmän painoarvoa. Samalla pitää huolehtia siitä, että opiskelijapalautteella on jokaiselle yliopistolle selkeä kannustinvaikutus.

EK ei kannata 55 opintopisteen painoarvon korottamista yliopistojen rahoitusmallissa prosenttiyksiköllä, nykyinen 11 %:n painoarvo on riittävä. Opintopisteiden kertymisen lisäksi on tärkeää saada tutkinto valmiiksi. Emme siitä syystä kannata myöskään ylempien korkeakoulututkintojen painoarvon laskemista prosenttiyksiköllä vaan esitämme että sen painoarvo säilyisi 15 %:ssa. Sen sijaan ehdotamme opiskelijapalautteen lisäämisestä aiheutuvan vastaavan vähennyksen kohdentamista alempien korkeakoulututkintojen painoarvoon. Se olisi tällöin 6 %:iin, kuten työryhmän ehdotuksessa. Alempi korkeakoulututkinto on yliopistossa välitutkinto ja pääsääntöisesti työelämään siirrytään vasta maisteritutkinnon suorittamisen jälkeen. On perusteltua painottaa rahoitusmallissa selvästi enemmän ylempiä kuin alempia tutkintoja. Opintopistekertymän mukana olo rahoitusmallissa kannustaa alemmat korkeakoulututkinnot -mittarin rinnalla opintojen etenemiseen myös kandivaiheessa. Kuten työryhmä toteaa, opiskelijapalaute kohdistuu kandivaiheeseen, joten tästäkin syystä kanditutkintojen painoarvoksi riittää 6 %.   Työryhmän ehdotuksen perusteella tutkimustoiminnan rahoitusmalli ei nykyisellään kannusta riittävästi kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen tuottamiseen. Tästä johtuen EK kannattaa laskentamekanismien muuttamista.

EK kannattaa korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden prosessin hyödyntämistä rahoitusmallin jatkokehityksessä. Erityisesti yliopistokoulutuksen työmarkkinarelevanssi (sisältäen arvion yliopistokoulutuksen kyvystä vastata rekrytoinnissa painotettuihin osaamistarpeisiin sekä kyvystä tarjota työmarkkinoille henkilöstön osaamisen kehittämisessä sekä yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnassa tarvittavaa uutta osaamista) on yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osa-alue, jossa täytyy käynnistää ripeä jatkokehitys. Sille on kehittynyt tahtotila ja osaamisperustaa EK:n koordinoimassa TYÖPALA -hankkeessa. TYÖPALA selvitti millä tavalla kerätty ja millainen työnantajapalaute voisi toimia yliopistokoulutuksen laadullisen kehittämisen tukena. Hankkeen taustalla oli keskustelu yliopistojen rahoitusmallista ja erilaisten palautemekanismien käytöstä siinä. Hankkeessa syntyi käytännön ehdotus, millainen työnantajapalautemalli voisi jatkossa olla. Tahtotila ja hankkeessa rakentunut osaaminen pitää hyödyntää ja jatkokehitys pitää käynnistää välittömästi siten, että myös työnantajapalaute voitaisiin ottaa jatkossa mukaan rahoitusmalliin.

On suuri tarve kehittää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittareita myös tutkimusosion rahoitusmalliin. On löydettävä tapoja mitata ja palkita sitä, että tutkimustyön tuloksia aidosti hyödynnetään myös suomalaisessa elinkeinoelämässä.

Nyt lausuttavana olevaa ehdotusta on syytä täydentää siten, että otetaan jatkovalmisteluun korkeakoulutuksesta valmistuneiden sekä laadullista työllistymistä että työllistymistä ylipäätään koskeva analyysi ja selvitys siitä, millä tavalla työllistymismittaria painottaen olisi perusteltua kannustaa yliopistoja varmistamaan valmistuneiden yhä parempi työllistyminen.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Työmarkkinat

Lasse Laatunen
Johtaja