VN/22369/2022 Report for item IV on the agenda of the 111th Session (2023) of the International Labour Conference: Apprenticeships (standard-setting, second discussion)

EK ei näe tarvetta ILO-tasoiselle oppisopimuskoulutuksia koskevalle suositukselle.
Oppisopimuskoulutus on aihe, joka liittyy kiinteästi kunkin maan koulutusjärjestelmään ja on mahdotonta löytää yhtä mallia, joka olisi kaikille sopiva.

Suosituksen sisällön osalta ei tule näkemyksemme mukaan lähteä siitä, että se on
hyväksyttävissä siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa nykyisen kansallisen sääntelymme kanssa. On mahdollista, että oppisopimuskoulutukseen liittyvään sääntelyymme on jossakin kohtaa tulevaisuudessa tarpeen tehdä muutoksia. Tällöin ILO-suositus voisi asettaa esteitä tarvittaville muutoksille, mikäli Suomi on ratifioinut suosituksen. Oppisopimuskoulutusta koskeva ja siihen liittyvä sääntely tulee jättää kaikilta osin kansallisesti päätettäväksi.

Oppisopimuskoulutus on suomessa useilla aloilla käyttökelpoinen ja toimiva väylä
ammattiin kouluttautumiseksi ja työllistymiseksi. Suosituksen jatkovalmistelussa tulisi näkemyksemme mukaan huolehtia siitä, että se ei luo työnantajille velvoitteita, –
kustannuksia tai hallinnollista taakkaa, jotka voisivat jatkossa luoda esteitä oppisopimuskoulutukselle. Oppisopimuskoulutuksen käyttömahdollisuuksien tulee olla
joustavat ja niitä tulee arvioita työelämän tarpeista käsin.

Yksityiskohtaisia huomioita suositusluonnoksesta:

EK pitää hyvänä, että suosituksesta on poistettu ensimmäisessä keskustelussa
harjoittelijoita (trainees) koskevat osiot.

Erityisesti suosituksen II- ja III -lukujen osalta on tärkeä huolehtia siitä, ettei luoda
työnantajille lisävelvoitteita, -kustannuksia tai hallinnollista taakkaa, jotka voisivat
jatkossa luoda esteitä oppisopimuskoulutukselle.

Oppisopimuskoulutuksesta säädetään meillä osana ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä, eikä se ole rinnakkainen tai erillinen väylä. Suomessa on osaamisperusteinen ammatillinen koulutus, jota kehitetään kokonaisuutena. Se pitää sisällään mm. yksilöiden joustavan siirtymisen koulutuksesta tai koulutussopimuksesta oppisopimukseen.

Oppisopimuskoulutusta varten ei pidä luoda enempää sääntelyä, joka lisää hallintoa. Siksi kohtia 7. ja 9. on tarve tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta.

7. Members should establish or designate one or more authorities responsible for
regulating apprenticeships, in which representative employers’ and workers’ organizations should be represented.

9. Members should adopt a process, in which representative employers’ and workers’ organizations are represented, for recognizing a skilled trade or occupation as
being suitable for quality apprenticeships

Suomessa ammatillisen koulutuksen laatua ja tutkintojen kehittämistä varten on
olemassa työelämätoimikunnat, jossa sekä työnantajat että työntekijät ovat edustettuina. Näiden rinnalle ei pidä luoda rinnakkaisia lisäjärjestelmiä.

Suositusluonnoksen 13 (e) kohdan mukaan jäsenvaltioiden tulisi mm. varmistaa,
että apprenticeships have access to paid maternity or paternity leave and parental
leave. Katsomme, että termi ”paid” vaatii täsmentämistä. Tarkoitetaanko sillä palkallisuutta vai sitä, että perhevapaan ajalta maksetaan jokin etuus? Perhevapaat
eivät Suomessa ole lainsäädännön mukaan palkallisia. Oppisopimuksella työskenteleville ei voida antaa muita parempia oikeuksia palkallisiin tai päivärahallisiin vapaisiin.