Osaaminen, koulutus ja innovaatiot

Tulosta

Suomalaisen elinkeinoelämän on haettava edelläkävijän roolia valitsemillaan osa-alueilla globaalissa maailmantaloudessa. Se vaatii osaamista ja ketteryyttä, mitä muilla ei ole. Vahvuutenamme on vankkumaton usko koulutukseen, sivistykseen, tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan, sekä erilaisten yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön perinne.

Osaamisella rakennamme kilpailuetua tuotteisiin, prosesseihin, toimintamalleihin, organisaatioiden kehittämiseen ja koko suomalaiseen työelämään sekä yhteiskuntaan. Digitalisaatio ja keinoäly ovat esimerkkejä murroksellisista teknologioista, joiden hyödyntämisessä Suomen on oltava kansainvälisessä kärjessä. Monipuolinen kielitaito sekä vahva matemaattinen osaaminen ovat esimerkkejä kouluissa opetettavista aineista, joiden pohja ei saa ruostua.

Koulutus- ja innovaatiojärjestelmää koskevat päätökset määrittelevät, millä tavalla osaaminen maassamme kehittyy, ja miten saamme osaamisvoimavarat luomaan uutta liiketoimintaa ja kehittämään yhteiskuntaamme. Tarvitsemme päätöksiä, jotka tukevat innovaatioiden syntymistä yrityksiin, osaavan työvoiman saatavuutta ja työurien pidentämistä. Julkisen rahoituksen osalta yhteistyön edellytykset vaativat pikaista korjausta.

Suomen on houkuteltava aiempaa enemmän osaajia myös ulkomailta. Suomessa ja EU:ssa tehtävien ratkaisujen on helpotettava opiskelijoiden ja työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta. Tärkeää on myös se, minkälaisena toimintaympäristönä näyttäydymme. Tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä ei saa heikentää julkisen sektorin säästöjä tehtäessä. Kaiken julkisesti rahoitetun toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta on kuitenkin pidettävä huolta, sillä globaalin kilpailun suunta on voimistuva.