Tuotanto ja investoinnit

Tulosta

Elinkeinorakenne on muuttunut Suomessa nopeasti: metsä- ja elektroniikkateollisuuden osuus on laskenut ja palvelujen merkitys kasvanut. Vienti on silti tärkeässä roolissa Suomen taloudelle. Talouskasvu on jäänyt viime vuosina vähäiseksi, eivätkä investoinnit ole yltäneet toivotulle tasolle. Satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat korvanneet osin kiinteitä investointeja.

Rakennemuutos tuo, rakennemuutos vie

Suomen talouden rakenteet ovat muuttuneet useaan otteeseen viime vuosikymmeninä. Elpyminen 1990-luvun alun lamasta oli talouden kansainvälistyessä nopeaa. Elektroniikkateollisuuden huikean menestys auttoi tässä merkittävästi. Vuosina 1995–2005 Suomen BKT kasvoi keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa.

 

USA:n asuntomarkkinoilta liikkeelle lähtenyt ns. subprime-kriisi ajoi syksyllä 2008 maailmantalouden poikkeuksellisen vakavaan taantumaan. Tämän seurauksena Euroopassa laukesi julkisen talouden velkakriisi. Vahvasti ulkomaankaupasta riippuvaisena maana Suomi sai osansa vaikeuksista.

Suomen BKT romahti vuonna 2009 peräti 8,3 %. Kokonaistuotanto kääntyi monen vuoden alakulon jälkeen kasvu-uralle vasta vuonna 2016, jolloin bruttokansantuote lisääntyi 1,9 % edellisvuodesta. Oman lisänsä vaikeuksiin ovat tuoneet Venäjän kaupan pakotteet ja Suomen teollisuuden rakennemuutos. Talouskehityksen viimeaikaista vaisuutta kuvaa hyvin se, että taantumaa edeltänyt tuotannon tason saavuttaminen on siirtynyt vuosi vuodelta kauemmaksi.

Monet perinteiset viennistä riippuvaiset teollisuusalat ovat olleet viime vuosina vaikeuksissa. Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on hiipunut, ja tietoliikennelaitteiden valmistus on huippuvuosiin verrattuna vähäistä. Tehdasteollisuuden osuus kokonaistuotannosta on laskenut 15 prosenttiin vuoden 2000 yli 25 prosentista.

Suomi on viime vuosien vaikeuksista huolimatta eräs globalisaation kiistattomista menestyjistä, sillä monet yritykset ovat nousseet omalla alallaan globaaleiksi kärkiyrityksiksi. Erikoistuminen ja siirtyminen korkeamman jalostusasteen tuotteisiin on yksi keino menestyä markkinoilla. Muun muassa energia- ja ympäristötekniikka on potentiaalinen menestysala, sillä Suomessa on paljon siihen liittyvää osaamista.

Palvelut nousussa

Palvelujen osuus BKT:sta on kasvanut teollisuuden osuuden pienentyessä. Palvelualoilla on keskeinen osa Suomen taloudessa, sillä yli kaksi kolmasosaa BKT:n arvosta syntyy palveluissa. Palvelut jakautuvat sekä yksityisiin että julkisiin palveluihin. Yksityiset palvelut kattavat lähes kolme neljäsosaa kaikista palveluista.

Yksityisten palveluiden tuotanto on lisääntynyt viimeisen 10 vuoden aikanakin keskimäärin runsaan prosentin vuodessa, kun BKT on samaan aikaan kasvanut vain jokusen prosentin kymmenyksen vuodessa Yksityisistä palvelualoista merkittävimpiä ovat tuotannon määrällä mitattuina kauppa, liikenne sekä informaatio, viestintä ja kiinteistöala, jonka koko selittyy siihen sisältyvällä kiinteistöjen omistuksella.

Yksityiset palvelut ovat kasvaneet mm. toimintojen ulkoistamisen ja yleisen palveluistumisen myötä. Nopeasti kasvaneita liike-elämän palveluita ovat esimerkiksi tietojenkäsittelypalvelut ja erilaiset asiantuntijapalvelut.

Palvelualoilla työskenteli vuonna 2016 kansantalouden tilinpidon mukaan yli 1,8 miljoonaa ihmistä. Yksityisissä palveluissa on 1,2 miljoona työllistä. Valtionhallinnossa työskentelee lähes 140 000 henkeä ja paikallishallinnossa noin 470 000 työntekijää.

Investoinnit luovat pohjaa kasvulle

Investoinnit ovat tuotantokapasiteetin lisäyksiä: ne mahdollistavat tuotannon kasvun tulevaisuudessa.
Investoinnit ovat kehittyneet pitkään muita kysynnän osatekijöitä hitaammin. Vielä 1980-luvulla Suomen investointiaste oli kansainvälisesti korkea, ja talous oli muutenkin varsin investointivetoinen. Viime vuosina investoinnit ovat olleet vain viidesosa BKT:sta.

Vuonna 2016 investoitiin 46,4 miljardin euron edestä. Kansantalouden investointiaste – investointien osuus bruttokansantuotteesta – oli 21,5 %. Kaikista kiinteistä investoinneista oli vuonna 2015 talonrakennuksia 58 % sekä koneita ja laitteita noin 22 %.

Yrityssektorin kiinteät investoinnit olivat vuonna 2016 lähes 24 miljardia euroa. Tehdasteollisuuden osuus on laskenut vajaaseen 15 prosenttiin kiinteistä investoinneista. Etenkin energia-alan ja kaupan investoinnit ovat lisääntyneet viime vuosina.

Asuntorakentaminen on ollut viime vuosina ripeää, mutta kysyntään nähden tuotantomääriä voidaan pitää riittämättöminä suurimmissa kasvukeskuksissa. Rakennusinvestoinnit lisääntyivät vuonna 2016 noin kymmeneksellä.

Satsauksia tutkimukseen ja kehittämiseen

Tutkimus- ja kehittämismenot ovat osittain korvanneet kiinteitä investointeja. Suomen t&k-menot olivat vuonna 2016 noin 5,7 mrd euroa eli 2,6 % BKT:sta.

Yritysten t&k-menot olivat vuonna 2016 lähes 3,8 miljardia euroa. Tämä on hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeakoulusektorin osuus on reilun viidesosan luokkaa tutkimus- ja kehittämismenojen kokonaissummasta ja muun julkisen sektorin osuus vain noin 10 %.

Sotien jälkeisenä aikana maan infrastruktuuria pyrittiin nopeasti kohentamaan, ja investointeja tuettiin mm. verohelpotuksin ja edullisella rahoituksella. Tuottavuuden kohoamisen ansiosta koneisiin ja laitteisiin tai yritysten rakennusinvestointeihin ei tarvita enää entisenlaisia summia.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostamalla pysytään mukana teknisessä kehityksessä ja pystytään nostamaan tuotteiden ja palvelujen jalostusastetta.