Finanssimarkkinat

Tulosta

Suomen rahoitusmarkkinat ovat osa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita, koska Suomessa on käytössä yhteisvaluutta euro ja lyhyet korot määräytyvät euroalueen markkinoilla. Suomen osakemarkkinat ovat myös vahvasti yhteydessä kansainväliseen talouteen. Sen vuoksi suomalaisten yritysten osakekurssit voivat vaihdella voimakkaastikin riippumatta niiden omista tulevaisuuden näkymistä.

Korko- ja valuuttamarkkinoilla on ollut rauhallista

Suomessa on käytössä yhteisvaluutta euro ja lyhyet korot määräytyvät euroalueen markkinoilla.  Euro kelluu, mutta yhteisvaluuttaan kuuluvat maat sitoivat vuonna 1999 valuuttansa kiinteillä suhteilla toisiinsa. Rahoitusmarkkinat ovat Euroopassa vapaat ja kansainväliset myös euroon kuulumattomilla mailla.

Euro otettiin ensin käyttöön vuoden 1999 alussa tilivaluuttana ja vuodesta 2002 lähtien se on ollut myös käteisenä käytössä. Euron kurssi on vaihdellut muihin valuuttoihin nähden, mutta valuuttamarkkinoilla ei ole ollut mittavia spekulaatioita. Korot ovat ennätyksellisen matalalla ja kääntyneet jopa negatiivisiksi. Ero nimellisen ja reaalisen koron välillä on vähäinen alhaisen inflaation vuoksi.

Monet euromaat velkaantuneet liikaa – EKP takuumiehenä

Viime vuosina Euroopan keskuspankki EKP on lisännyt käytettävissä olevaa rahamäärää tuntuvasti, jotta välillä nollan allakin käynyt inflaatio ei äityisi varsinaiseksi deflaatiokierteeksi. Alhainen inflaatio on pääasiassa johtunut öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen halventumisesta, mutta heikon talouskehityksen vuoksi riski yleisemmästäkin deflaatiosta on olemassa.

Euroalueen pankkien käytettävissä olevaa rahamäärää ja pankkien sääntelyä on lisätty myös sen vuoksi, että pankkijärjestelmän vakaus oli finanssikriisissä uhattuna. Monilla ulkomaisilla pankeilla oli suuria määriä Kreikan ja muiden euromaiden valtionobligaatioita, joiden arvot laskivat nopeasti. Erityisesti Kreikka on niin pahasti velkaantunut, että velat ovat jääneet eurojärjestelmän hoidettavaksi.  Käytännössä EKP joutuu ostamaan suuria obligaatio määriä jälkimarkkinoilla rauhoittaakseen markkinoita ja palauttaakseen pankkien keskinäisen luottamuksen. Suomen pankeilla ei ollut merkittäviä riskikeskittymiä, eikä niiden vakautta ole kriisin aikana epäilty.

Keskuspankki onnistui rauhoittamaan markkinat ja viime vuosina spekulaatioita ei enää ole juuri ollut. Vuolas rahapolitiikka ei kuitenkaan ole juuri elvyttänyt reaali-investointeja, eikä inflaatiokaan ole toivotusti normalisoitunut. Valtion obligaatioilla voidaan käydä kauppaa kuten millä tahansa arvopapereilla, mutta niiden perimmäinen tarkoitus on rahoittaa asianomaisen maan julkista taloutta. Myös Suomen valtio on velkaantunut tuntuvasti viime vuosina heikon taloustilanteen vuoksi. Velkamäärät ovat bruttokansantuotteeseen suhteutettuna kuitenkin vielä kohtuulliset, eikä tätä kehitystä pidetä samalla tavalla huolestuttavana kuin monen muun maan kohdalla. Suomi saa edelleen luottoa alhaisella korolla.

Rahaa virtaa pörsseihin

Epävarmassa taloustilanteessa tarjottu raha ei ole näkyvästi elvyttänyt investointeja tai kulutusta, vaikka Eurooppa onkin elpymässä. Pörssikurssit ovat kohonneet mm. Saksassa, USA:ssa ja Japanissa paljon finanssikriisiä edeltävää tasoa korkeammalle. EKP:n aloittaessa obligaatioiden ostot vuoden 2015 keväällä kurssit kohosivat voimakkaasti, ja 2016 lopussa kurssinousu  jatkui etenkin USA:ssa Donald Trumpin tultua valituksi presidentiksi. Helsingin pörssin keskimääräisen OMX Helsinki indeksin kurssitaso on hiukan alle finanssikriisiä edeltävän tason.

Suorat sijoitukset Suomeen vakaita

Suomalaisten konsernien suorat sijoitukset ulkomaille kasvoivat voimakkaasti viime vuosikymmeninä, mutta tämä kehitys katkesi vuonna 2012. Samaan aikaan on tosin muutettu myös kansainvälistä tilastointitapaa, jolloin vuodet eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. Sijoitukset ulkomaille vähenivät kuitenkin myös vuodesta 2013 vuoteen 2014 ja pysyivät likimain ennallaan vuonna 2015. Yli kaksi kolmasosaa suorista sijoituksista on tehty EU-maihin.

Sijoitukset Suomeen ovat pysyneet viime vuosina vakaina. Suurin osa sijoituksista tulee EU-maista. Suoria sijoituksia lisäävät erityisesti yrityskaupat, joissa merkittäviä suomalaisessa omistuksessa olleita yrityksiä siirtyy joko kokonaan tai osittain ulkomaiseen omistukseen. Myös monikansallisten yrityksien sisäiset lainajärjestelyt kasvattivat Suomeen suuntautuvia suoria sijoituksia. Yksi kasvava sijoitusmuoto on kiinteistösijoitus, jossa viime vuosina ulkomaiset sijoittajat ovat lisänneet osuuksiaan. Suoria sijoituksia ei sen sijaan kasvata hajautunut ulkomainen omistus, sillä omistusosuuden täytyy olla vähintään 10 %, jotta se luokitellaan varsinaiseksi suoraksi sijoitukseksi.