Kilpailupolitiikka
Hyödyllisiä linkkejä
- Ohje kilpailulainsäädännön noudattamisesta
- EK:n muistilista kilpailusääntelyn noudattamisesta kokouksissa
- Kilpailulaki 948/2011
- Laki kilpailuoikeudellisista vahingonkorvauksista 1077/2016
- Sopimus Euroopan unionin toiminnasta, artiklat 101 ja 102
- Kilpailuoikeudellinen vahingonkorvausdirektiivi 2014/104/EU
- Guidelines on compliance with competition legislation 2022
Tavoitteemme
- Terve ja toimiva kilpailu on kaikkien etu, ja kilpailua vääristävään toimintaan on tarvittaessa puututtava.
- Kilpailuvalvonnassa ei saa rajoittua pelkästään yritysten toimintaan, vaan on kiinnitettävä enemmän huomiota muihin kilpailua vääristäviin tekijöihin, kuten toimialakohtaiseen sääntelyyn ja julkiseen elinkeinotoimintaan. Julkinen sektori aiheuttaa monilla toimialoilla vakavia kilpailun vääristymiä harjoittamalla verovarojen turvin liiketoimintaa kilpailluilla markkinoilla.
- Kilpailuoikeudellisten tutkintaprosessien keston lyhentäminen huomattavasti nykyisestä on kaikkien osapuolten etu. Tutkintaprosesseissa on kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että tutkinnan kohteellakin on riittävät oikeudet puolustaa itseään ja saada riittävästi tietoja.
- Yrityskauppavalvonnalla ei saa vaikeuttaa perusteltujen ja välttämättömien yritysjärjestelyjen toteutumista. Valvonnassa on huomioitava sisämarkkinoiden lisäksi EU:n yritysten kilpailukyky suhteessa EU:n ulkopuolisiin toimijoihin.
Toimivat ja tasapuoliset markkinat
Aitoa kilpailua julkiseen palvelutuotantoon
Julkisella sektorilla on kaksi isoa haastetta: kuinka saada talous terveelle pohjalle ja kuinka kyetä tarjoamaan kansalaisille edullisia ja laadukkaita julkisia palveluita entistä tehokkaammin. Kumpikin edellyttää sitä, että julkisissa palveluissa lisätään kilpailua ja hyödynnetään yritysten osaamista.
- Avataan julkinen palvelutuotanto tasavertaiselle kilpailulle. Avataan julkisen palvelutuotannon kustannukset ja luodaan tasapuoliset kilpailuolosuhteet.
- Kuntien tulee vetäytyä sellaisilta markkinoilta, joilla on riittävästi yksityistä tarjontaa.
- Kuntien ym. sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita järjestävien tahojen tulee luoda pitkäjänteiset suunnitelmat siihen, millä tavalla yksityistä palvelutuotantoa tullaan jatkossa hyödyntämään.
Julkiset palveluntarjoajat samalle viivalle yritysten kanssa
Ihmisille on tärkeintä palveluiden saatavuus ja laatu – ei se, tuotetaanko palvelut julkisesti vai yksityisesti. Suomessa on uskallettava käydä keskustelua yksilön ja yhteiskunnan välisen vastuunjaon päivittämisestä.
On myös avattava keskustelu julkisen palvelumonopolin hallitusta purkamisesta. Siirtämällä osa siitä yritysten tehtäväksi voidaan keventää kuntien kustannustaakkaa.
Julkisten ja yksityisten palveluiden vertailtavuus on tärkeää. Tämä edellyttää kuntien ja julkisten palveluorganisaatioiden kustannuslaskennan kehittämistä ja avaamista veronmaksajille. Niiden palveluille tulee merkitä vertailukelpoinen hintalappu samalla tavoin kuin yksityinen sektorikin on tottunut tekemään.
Palvelutuotantoa voidaan tehostaa purkamalla tarpeettomia normeja ja velvoitteita. Ne johtavat usein kaavamaisiin mitoituksiin, lisävelvoitteisiin ja lisätehtäviin, jotka osaltaan heikentävät pk-yritysten mahdollisuuksia tarjota palvelujaan julkiselle sektorille.
Kansalaisten valinnanvapautta palveluiden ostamisessa pitää lisätä, jolloin pk-yritysten osaaminen saadaan hyödynnettyä julkisissa palveluissa ja samalla julkisen palvelutuotannon paineet vähenevät. Tämä tarkoittaa veronmaksajille valinnanvapauden ohella myös parempaa palvelukokemusta sekä rahallisia säästöjä. Nyt raha ei seuraa asiakasta, vaan makaa julkissektorin taskussa.
Väestön ikääntyessä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan entistä enemmän yksityisen sektorin pk-yrityksiä tasavertaisina kumppaneina.
Julkisen sektorin tulee hankintoja tehdessään huolehtia markkinoiden toimivuudesta. Hyvillä ja innovatiivisilla hankintamenettelyillä voidaan myös luoda ja kehittää uusia markkinoita sekä edesauttaa pk-yritysten kasvua.
Julkiset hankinnat ovat yrityksille tärkeä mahdollisuus saada innovaatioilleen elintärkeitä referenssejä esimerkiksi kansainvälistymistä varten.