EK rakentaa kestävää ja vastuullista Suomea oman päätyönsä – yhteiskunnallisen vaikuttamisen – muodossa. Sen rinnalla on tärkeää, että hallitsemme omia suoria ilmasto- ja ympäristövaikutuksia toimitiloissamme ja muussa arjessa. Ilmastovaikutusten arvioimiseksi EK on laskenut merkittävimpien toimintojensa ilmastovaikutukset yhteistyössä Nordic Offset -asiantuntijayrityksen kanssa.
EK:n hiilijalanjäljen laskennassa on noudatettu Greenhouse Gas Protocol -standardia, joka on yleisin ja tunnetuin laskentaohje organisaation hiilijalanjäljen määrittämiseen. Laskenta kattaa EK:n kaikki omassa käytössä olevat kiinteistöt, mukaan lukien Brysselin toimisto.
EK:n laskenta kattaa Greenhouse Gas Protocollan mukaisesti
pakolliset kategoriat (scope 1 ja 2) eli oman toiminnan suorat päästöt ja ostoenergian epäsuorat päästöt
vapaaehtoisesta kategoriasta (scope 3) eli muista epäsuorista päästöistä on sisällytetty merkittävimmiksi tunnistetut päästölähteet.
EK:n hiilijalanjälkilaskennan päätulokset 2023
EK:n kokonaishiilijalanjälki vuodelta 2023 oli 466 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e)
Polttoaineen ja energian epäsuorat päästöt olivat ensimmäistä kertaa mukana laskennassa vuonna 2023
Isoin päästölähde muodostui Scope3- kategorian palveluhankinnoista (59 %), joihin sisältyy mm. markkinointi- ja viestintäpalvelut, ICT-palvelut sekä ateriapalvelut. Edellisvuonna palveluhankinnat kattoivat isomman osan (79 %) kokonaispäästöistä, jolloin EK toteutti selkeästi suurempia palveluhankintoja (mm. Hyvä Yritys -kampanja) kuin normaalisti.
Toiseksi suurimmat päästöt aiheutuivat työmatkustuksesta (31 %). Edellisvuonna lentojen päästötiedot saatiin suoraan (kg CO2e), kun vuonna 2023 saatiin vain euromääräiset (€) tiedot.
Tuotehankinnat muodostivat päästöistä noin 3 %.
Muut päästölähteet olivat kokonaishiilijalanjäljestä vain 2 % tai alle.
EK:n hiilijalanjälki laskettiin nyt kolmatta kertaa. Kokonaishiilijalanjäljen vertailussa vuoteen 2022 tulee huomioida laskennan tarkentamisesta ja kehittämisestä johtuneet muutokset mm. työmatkustuksen osalta.
Kumosimme EK:n päästöt Nordic Impactin kautta Gold Standardin mukaisesti Etiopian metsityshankkeella.
Hiilijalanjäljen pienentämiseksi kehitetään etenkin hankintojen kestävyyskriteerejä sekä vastuullisen tapahtumatuotannon käytäntöjä. EK:n sisäistä toimintaa ohjaavat ympäristöperiaatteet, joiden ajantasaisuutta tarkastellaan vuosittain. Laskentaa tullaan tulevina vuosina entisestään tarkentamaan ja kehittämään.
Päätulokset 2022
EK:n hiilijalanjälkilaskennan päätulokset 2022
EK:n kokonaishiilijalanjälki vuodelta 2022 oli 474 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e).
Isoin päästölähde muodostui Scope3 -kategorian palveluhankinnoista (79 %), joihin sisältyy mm. markkinointi- ja viestintäpalvelut, ICT-palvelut sekä ateriapalvelut. Palveluhankinnat olivat ensimmäistä kertaa mukana laskennassa vuonna 2022 ja laskentavuonna EK on toteuttanut selkeästi suurempia palveluhankintoja (mm. Hyvä Yritys -kampanja) kuin normaalisti.
Toiseksi suurimmat päästöt aiheutuivat työmatkustuksesta (10 %). Vuonna 2021 pandemian vuoksi matkustus oli vähäisempää.
Tuotehankinnat muodostivat päästöistä noin 3 %. Muut päästölähteet olivat kokonaishiilijalanjäljestä vain 2 % tai alle.
EK:n hiilijalanjälki laskettiin nyt toista kertaa. Kokonaishiilijalanjäljen vertailu vuoteen 2021 ei ole mahdollista, sillä mukaan otettiin uusia päästökategorioita.
Kumosimme EK:n päästöt Nordic Offsetin kautta Verified Carbon Standardin mukaisesti Indonesian Rimba Rayan metsänsuojeluhankkeeseen.
Hiilijalanjäljen pienentämiseksi kehitetään etenkin hankintojen kestävyyskriteerejä sekä vastuullisen tapahtumatuotannon käytäntöjä. EK:n sisäistä toimintaa ohjaavat ympäristöperiaatteet, joiden ajantasaisuutta tarkastellaan vuosittain. Laskentaa tullaan tulevina vuosina entisestään tarkentamaan ja kehittämään.
Päätulokset 2021
EK:n hiilijalanjälkilaskennan päätulokset 2021
EK:n kokonaishiilijalanjälki vuodelta 2021 oli 79,4 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e).
Isoin päästölähde olivat päähankinnat (36 %), joihin sisältyy mm. tilaisuuksien ja tapahtumien tarjoilut sekä tuotehankinnat.
Toiseksi suurimmat päästöt aiheutuivat kulutetusta sähköstä ja lämmöstä (33 %). Omien ajoneuvojen osalta päästöjä muodostui 14 %.
Lämmönkulutus muodosti päästöistä noin 10 %. Lämmönkulutuksen päästöt olivat nolla Helsingin toimipisteen osalta, sillä kiinteistössä oli käytössä Helenin uusiutuva kaukolämpö. Tällä päästösäästöjä saatiin aikaan peräti noin 240 tonnia CO2e.
Kompensoimme EK:n päästöt Nordic Offsetin kautta 1,5-kertaisesti Gold Standardin mukaisesti Etiopian Humbon metsityshankkeeseen.
Hiilijalanjälkilaskenta toteutettiin ensi kertaa vuoden 2021 toiminnasta. Tulosten tarkkuustasoa pystytään entisestään parantamaan seuraavien vuosien laskennassa, kun menetelmiä kehitetään eteenpäin. Varaudumme myös siihen, että koronan aiheuttamien vaihteluiden takia päästöt saattavat nousta seuraavina vuosina.
Ilmastojalanjäljen pienentämiseksi EK on ottanut käyttöön henkilöstön ympäristöperiaatteet. Ne
ohjaavat EK-laisia kestäviin hankintoihin, vastuulliseen tapahtumajärjestämiseen, vähäpäästöiseen työmatkustukseen, energiatehokkaaseen toimintaan sekä resurssien säästöön arjessa. Vastuullisuus on myös osa henkilöstön perehdytys- ja koulutusohjelmaa.
Laskennan tuloksia päivitetty marraskuussa 2022, kun saimme korjattua tietoa päästöluvuista ja osuuksista.