EK:n pk-johtaja Petri Vuorio: Yrittäjä – viemme viestisi eteenpäin päättäjille

Koronakriisin aiheuttama ahdinko jatkuu pk-sektorilla. EK:n ykköstavoitteena on kriisin selättäminen ja yritysten tukitoimien tehostaminen, korostaa 1.1. aloittanut pk-johtaja Petri Vuorio. Hänen johdollaan kootaan jäsenyritysten näkemyksiä liittyen kustannustuen uudistamiseen.

EK on vaikuttamassa kattavasti kaikkiin kysymyksiin, joilla on merkitystä pk-sektorin työnantajien toimintaedellytyksiin. Päivittäistä työtämme on ajaa uudistuksia yrittäjyyden verotukseen, työnantajan velvoitteisiin, työvoiman saatavuuteen, viranomaisbyrokratiaan ja esimerkiksi reilun kilpailun pelisääntöihin.

Juuri nyt akuutein tavoite on koronakriisin selättäminen. Kustannustuen saatavuuden parantaminen ja kriisistä kärsivien yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on päällimmäisenä asiana työpöydälläni, kertoo EK:n uusi pk-johtaja Petri Vuorio.

”Vaikutamme sen puolesta, että kustannustukea uudistettaisiin ja uusi hakukierros saataisiin viiveettä käyntiin. Kokemusten pohjalta on selvää, että tuki ei vielä saavuta riittävästi kaikkia sitä tarvitsevia ja siksi sen kriteereitä on yhä kehitettävä.”

Vuorio mainitsee esimerkkejä tarkastelutarpeista:

• liikevaihdon 30 % kriteeri
• tukien 800 000 euron yläraja
• harkinnanvaraisuuden kriteerien selventäminen

Toki sekin on tärkeää, että meneillään olevan kustannustuen 2-hakukierroksen rahoitus saataisiin hyödynnettyä, kun aitoa tarvetta on. Pk-sektorilla on tälläkin hetkellä tuhansia yrityksiä, jotka ovat sekä tuen tarpeessa että olisivat oikeutettuja siihen nykyisilläkin kriteereillä, mutta eivät ole rahoitusta vielä hakeneet.

Rokotukset nopeasti ja EU-rahat yritystoiminnan uudistamiseen

Samalla EK vaikuttaa laajalla rintamalla, jotta itse epidemia saataisiin selätettyä. Avainasemassa on rokotusprosessin läpivienti tehokkaasti ja yhteistyössä työterveyden kanssa, Vuorio korostaa. Jokainen päivä ilman rokotetta nostaa koronan inhimillistä ja taloudellista hintaa.

Petri Vuorio vastaa EK:ssa elinkeinopolitiikan ohella myös EU-vaikuttamisesta:

”Kaiken aikaa on varauduttava myös jälleenrakennusvaiheeseen ja varmistettava, että pk-sektori saadaan kiinni tulevaan kasvuun. EU-elpymisrahoja on saatava kanavoitua siten, että niillä nostetaan pk-sektori entistäkin kovempaan iskuun mm. digitalisaation ja ilmasto-osaamisen keinoin.”

Yrittäjä – soita, mailaa, someta!

EK:n edunvalvonta perustuu jäsenyritysten tarpeisiin ja näkemyksiin, joita selvitetään systemaattisesti montaa kautta: omilla yrityskyselyillä, toimialaliittojen välittämänä sekä luottamustehtävissä olevien yritysvaikuttajien kautta. Pk-edunvalvonnan tärkeimpänä taustavoimana on yrittäjä Tuomas Peren johtama Yrittäjävaltuuskunta, johon kuuluu 100 eturivin yrittäjää eri toimialoilta ja eri puolilta maata.

Tämän ohella olemme päivittäisessä dialogissa aktiivisten yrittäjien kanssa, jotka ovat suoraan yhteydessä EK:n asiantuntijoihin eri kanavien kautta. Tätä kentän ääntä toivomme kuulevamme myös kustannustukeen liittyen, korostaa Petri Vuorio:

”Yrittäjä, kerro meille arviosi kustannustuen toimivuudesta ja sen kehitystarpeista! Yhdessä löydämme helpommin ratkaisuja ja meidän kauttamme viesti kulkee suoraan päättäjille. Alla yhteystietoni – ota yhteyttä minkä tahansa sinulle sopivan kanavan kautta!”

Kannustamme yrityksiä hyödyntämään myös kustannustuki 2:n rahoituksen, mikäli tarvetta vain on. Valtaosa rahoituksesta on yhä käyttämättä – lue lisää!

Petri Vuorio EK:n Venäjä-johtajaksi

Petri Vuorio on tehnyt pitkän uran pääsiassa rahoitusalalla Suomessa ja Venäjällä. Viimeksi hän toimi asiakasvastuullisena johtajana Handelsbankenin suurasiakasyksikössä.

Aiemmin hän auttoi East Consultingin Senior Partnerina  suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä pääasiassa Venäjällä, Baltian maissa ja Valko-Venäjällä. Vuorio toimi myös kuusi vuotta Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa sekä oli AEB:n (Association of European Businesses) Luoteis-Venäjän johtokunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Tulevassa työssään EK:ssa ja rahoitusalan töissä Vuorio näkee paljon yhtäläisyyksiä.

– Aiemmissa tehtävissäni pankkimaailmassa keskeistä on ollut asiakkaiden eli pk- ja suuryritysten tarpeiden ymmärtäminen. Tämä on oleellista myös uudessa työssäni EK:n Venäjä-johtajana. Tunnen hyvin suomalaisten ja venäläisten yritysten toimintaa Venäjällä, ja EK:ssa voin valjastaa osaamiseni koko elinkeinoelämän käyttöön. Aion kuunnella, mitä toiveita EK:n jäsenyrityksillä on Venäjän suhteen.

Suurin haaste Venäjällä on arvaamattomuus.

– Venäjän markkinoille valmistautuvan yrityksen täytyy varautua siihen, etteivät asiat aina mene niin kuin on suunniteltu ja varasuunnitelmallekin on oltava varasuunnitelma. Toisaalta Venäjän vuosiltani opin myös sen, miten oleellista on tuntea kulttuuri, toimintaympäristö ja kieli.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies painottaa, että Venäjä on EK:n keskeinen painopistealue kauppapolitiikassa.

– Venäjä on aina ollut Suomelle merkittävä kauppakumppani. On tärkeää, että meillä on osaamista, joka auttaa erityisesti suomalaisia pk-yrityksiä menestymään Venäjällä.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintäpäällikkö
Helvi Kaijomaa
p. 040 512 5861

Petri Vuorio EK:n yrittäjyydestä ja elinkeinopolitiikasta vastaavaksi johtajaksi

– Petri Vuoriolla on vahva elinkeinopoliittinen tausta ja osaamista niin kotimaassa kuin EU:ssa. Suomi tarvitsee yrittäjyyteen perustuvan jälleenrakennusohjelman ja Petrin johdolla EK haluaa olla sitä vahvasti tekemässä. Yrittäjän poikana ja itsekin entisenä yrittäjänä Petri ottaa paikkansa EK:n yrittäjien edustajana, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– Yrittäjyyden ja omistajuuden toimintaedellytysten vahvistaminen ovat keskeisimpiä tekijöitä Suomen talouden nousu-uralle palauttamisessa ja siellä pitämisessä. Arvostan mahdollisuutta päästä edistämään suomalaisyritysten ja Suomen menestystä yhdessä EK:n vahvan jäsenverkoston kanssa, sanoo EK:n yrittäjyydestä ja elinkeinopolitiikasta vastaava johtaja Petri Vuorio.

Vuorio on työskennellyt EK:ssa vuodesta 2016. Ennen EK:ta Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on toiminut urallaan myös start-up- ja työnantajayrittäjänä.

 

Petri Vuorio on valittu EU- ja kauppapolitiikan johtajaksi EK:n Brysselin-toimistoon

Aiemmin Petri Vuorio on toiminut useissa rahoitusalan tehtävissä muun muassa Handelsbankenin Suomen suurasiakasyksikössä johtajana ja Swedbankin kansainvälisen yrityspankkitoiminnan johtajana Pietarissa. Lisäksi hän on auttanut East Consultingin Senior Partnerina suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymisessä ja liiketoiminnan kehittämisessä.

– Petrillä on vahva kokemus ja osaaminen yritysten EU- ja kauppapolitiikan edunvalvonnassa. Olen tyytyväinen, että saamme kovan osaajan jatkamaan Taneli Lahden erinomaista työtä, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

– On ilo päästä edistämään yhdessä EK:n vahvan tiimin kanssa suomalaisyritysten menestyksen eteen Brysselissä tehtävää EU-vaikuttamistyötä. EU kohtaa juuri nyt lähihistoriansa merkittävimpiä sisäisiä ja ulkoisia haasteita, joiden yhteydessä on tärkeää varmistaa Suomen ja suomalaisen elinkeinoelämän äänen kuulluksi tuleminen, arvioi EK:n tuleva EU- ja kauppapolitiikan johtaja Vuorio.

Vuorio aloittaa tehtävässään 2.1.2020.

EK: Hallitus vahvistaa kasvuyrittäjyyden strategista asemaa

Valtioneuvosto hyväksyi tänään Yrittäjän päivänä päivitetyn yrittäjyyden periaatepäätöksen. Se vahvistaa Mittelstand-kasvuyrittäjyyden strategista asemaa yhtenä hallituksen keskeisimmistä painopistealueista. EK korostaa voimakkaasti tarvetta koko hallituksen yhteiselle yrittäjyyden edistämiselle, josta kaikkien hallinnonalojen on kannettava aidosti vastuuta.

EK kiittää tuoreen periaatepäätöksen linjausta, joka tunnistaa Mittelstand-yritysten tärkeyden elinkeinorakenteen uudistumiselle sekä koko Suomen talouden kasvulle ja kriisinkestävyydelle. Hallitusohjelmassa ja periaatepäätöksessä sitoudutaan kaksinkertaistamaan yrittäjävetoisten (keskisuurten 50–500 henkilöä työllistävien) Mittelstand-yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä.

”Mittelstandien nosto Suomen yrittäjyyspolitiikan yhdeksi kärjeksi on tärkeä strateginen valinta”, EK:n Pk-johtaja Petri Vuorio korostaa.

EK korostaa kasvuyrittäjyyttä tukevien palveluiden vahvistamisen tärkeyttä mm. yritysrahoituksessa, uudistumisessa ja kansainvälistymisessä. Kotimarkkinat ovat pienet, joten kasvu on haettava maailmalta. Tarvitsemme siis tuhansia uusia vienti- ja kansainvälistyviä yrityksiä.

”Yritysrahoituksessa Finnveran tulee lisätä riskinottoaan kotimaan pk-yritysten kasvun rahoituksessa. Lisäksi hallitusohjelman Mittelstand-kirjaus tulee huomioida uuden Tesi-konsernin sijoitusstrategiassa. Julkisten toimijoiden tarkoituksena on täydentää markkinapuutteita. Tässä voimme tehdä verrokkimaidemme tapaan kasvun vauhdittamisen näkökulmasta nykyistä enemmän”, Vuorio sanoo.

”Meidän tulee myös saada yhä suurempi joukko yrityksiä T&K-toiminnan piiriin ja kansainvälistymään. Business Finlandin on uudistettava toimintaansa tämän toteutumiseksi. Samoin käynnissä olevassa Team Finland -kansainvälistymispalveluiden uudistuksessa on onnistuttava tavalla, joka aidosti parantaa asiakasyritysten palveluita”.

Yrittäjyyspolitiikka on työ- ja elinkeinoministeriön toimivallassa. Tarvittavia tuloksia voidaan saavuttaa kuitenkin vain, jos kaikki hallinnonalat ovat yhdessä sitoutuneita yrittäjyyden toimintaedellytysten vahvistamiseen.

”Kasvua ja elinvoimaa vahvistetaan vain saamalla lisää menestyneitä yrittäjiä – niin alueilla kuin kansallisesti. Tämä ei valitettavasti ole kaikille itsestäänselvyys, vaan yrittäjyysnäkökulman esille nostamiseen vaaditaan yhä uudelleen ja uudelleen yrittäjiä ja yrittäjäjärjestöjä”, Vuorio sanoo.

EK:n mukaan yksi selkeä ylihallinnollinen yrittäjyyden edistämisen kokonaisuus on yrittäjyyttä ja kasvua tukeva parempi sääntely mukaan lukien norminpurku. Kotimaisten hankkeiden lisäksi tämä vaatii erittäin suurta huomiota myös EU:n tasolla.

”Suomen on tuettava voimakkaasti EU-komission tavoitetta keventää raportointivelvoitteita 25 prosenttia alkavalla komissiokaudella. Tavoitetta kohden tulee edetä konkreettisilla ja systemaattisesti käyttöönotettavilla toimilla”, Vuorio toteaa.

Lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota yrittäjien jaksamiseen. Viime vuodet ovat olleet vaikeita monille yrityksille. Konkurssien määrä on korkeammalla kuin vuosikymmeniin. Tilanne on yhä haastava, eivätkä sitä helpota mm. arvonlisäveron korotuksen kaltaiset toimet.

”Yrittäjän päivänä on tärkeää muistaa myös niitä yrittäjiä, joiden yrittäjäriski on realisoitunut. Eikä useinkaan syistä, joihin on voinut itse vaikuttaa. Yrittäjän ja hänen perheensä elämä voi olla erittäin kovaa, pelon ja uupumuksen täyttämää. He ansaitsevat kaiken tukemme ja kannustuksemme”, Vuorio päättää.

 

Petri Vuorio

Petri Vuorio: EU nousuun pk-yritysten siivittämänä

EU:n tulevalla viisivuotiskaudella tulee vaikuttaa sen puolesta, että pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet paranevat ja niiden raportointivaatimukset vähenevät neljänneksellä. EK esittää viiden askeleen ohjelmaa eurooppalaisten pk-yritysten kasvuun, kirjoittaa EK:n pk-johtaja Petri Vuorio.

Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat ratkaisevassa roolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. Menestyvät pk-yritykset ovat vahvan EU:n ja eurooppalaisten tulevan hyvinvoinnin perusedellytys.

Mitä sitten tulisi tehdä, jotta pk-yritysten kasvupotentiaali saataisiin toteutumaan koko Euroopan hyväksi? EU:n tulee aloittaa ryhtiliike, jolla hyödynnetään sisämarkkinoissa piilevä potentiaali, vahvistetaan strategista kilpailukykyä ja luodaan vahvempi selkänoja pk-yritysten kasvulle.

Eurooppa on putoamassa globaalin taloudellisen ja teknologisen kilpajuoksun kelkasta – nyt on pakko aloittaa kiri. Pk-yritysten kasvun pelikenttää kehittävät toimenpiteet on hyvä aloittaa seuraavista viidestä osa-alueesta.

1) Edistetään pk-yritysten kasvua paremmalla sääntelyllä ja vähennetään raportointibyrokratiaa
Seuraavalla viisivuotiskaudella on sitouduttava tavoitteeseen, jonka mukaan pk-yrityksiin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Pk-sektoriin fokusoivat yritysvaikutusarvioinnit tulee nostaa keskiöön ja jättää toteuttamatta hankkeet, jotka heikentävät pk-yritysten toimintaedellytyksiä.

2) Valjastetaan sisämarkkinat pk-yritysten kasvun moottoriksi
Euroopan unioni on 450 miljoonan kuluttajan markkina, joka tarjoaa monelle pk-yritykselle ponnahduslaudan kansainvälistymiseen ja kasvuun. Kansalliset sääntelyerot on harmonisoitava, jotta sisämarkkinoiden koko potentiaali saadaan käyttöön. On aika luoda yksi aito EU-sisämarkkina, nykyisten 27:n sisämarkkinan sijaan.

3) Varmistetaan pk-yritysten rahoitus
EU:n pääomamarkkinoiden toimivuutta tulee parantaa siten, että rahavirrat saadaan liikkumaan sujuvammin myös jäsenmaiden välillä. Näin eurooppalaiset pääomat saadaan liikkumaan pankkitileiltä tuottavampaan tarkoitukseen eli pk-yritysten kasvua rahoittamaan. EU:n keskeisiä rahoitusohjelmia tulee suunnata nykyistä vahvemmin pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn, huomioiden erityisesti digitalisaatio ja vihreä siirtymä.

4) Osaavaa työvoimaa, tekoälyä ja tuottavuutta
Vain alle 10 prosenttia eurooppalaisista pk-yrityksistä hyödyntää tekoälyä. Tekoälyn mahdollisuuksiin on tartuttava yhtenä EU-rintamana, jotta pystymme kuromaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn takamatkaa. Perusta osaavan työvoiman saatavuudelle luodaan, kun pohjoismaisen työmarkkinamallin toimivuus turvataan. EU:n ulkopuolisten rekrytointien kasvattamiseksi tulee lanseerata EU Talent Pool.

5) Suomesta kokoaan suurempi pk-yritysten ääni
Näitä tavoitteita edistäessään Suomen tulee toimia EU-vaikuttamisessa ennakoivasti ja ratkaisuhakuisesti sekä huomioida pk-yritysten tarpeet osana vaikuttamistyötä. Kotimaassa tulee olla hereillä ja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa arvioida EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia, tehdä kasvua tukevia aloitteita sekä toteuttaa kansallisia vaikutusarviointeja EU-sääntelyn vaikutuksista.

Petri Vuorio bloggaa: ”Kalastuksen kansallisten erikoisuuksien jäljillä” Venäjän Karjalassa

Karjalan alueella toimii suomalaisyrityksiä erityisesti metsäteollisuuden, koneurakoinnin, varaosa- ja huoltotoiminnan sekä logistiikan aloilla. Yritykset ovat sopeutuneet haastavaan yleistaloustilanteeseen verraten hyvin. Suurimpia liiketoiminnan haasteita ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä toimintaympäristön ennakoimattomuus. Merkittävän haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle luo myös Suomen puolella tarkastelussa oleva raja-asemien yöaukioloaikojen supistaminen, joka uhkaa nostaa mm. kuljetuskustannuksia.

Duuman vaaliviikon tunnelmat Karjalassa eivät pitäneet sisällään aineksia jännitysnäytelmään. Vaalikuumeen viileyttä kuvasti kuudensadan kilometrin ajomatkalla vihdoin Pitkärannassa havaitsemamme yksi vaalimainos (Kommunistinen puolue). Tämä havainto jäikin laatuaan ainoaksi. Niin ikään äänestysaktiivisuus jäi Karjalassa vaatimattomaksi, niukasti alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Duumaan valittiin jo viidennen kerran valtapuolue Yhtenäisen Venäjän Valentina Pivnenko, joka on toiminut myös duuman Suomi-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Poikkeavaa oli, että oppositiopuolue Jabloko saavutti jopa kahdeksan prosentin ääniosuuden, Yhtenäisen Venäjän kannatuksen ollessa 37 prosenttia.

Duuman vaalien lopputulos ei välittömästi vaikuta karjalalaiseen arkieloon, vaikka joitakin hankaliksi koettuja päätöksiä onkin lykätty vaalien yli. Näihin kuuluu uuden duuman päätettäväksi tuleva ensi vuoden talousarvioesitys, joka sisältänee erityisesti Karjalan tyyppisille valtion budjettituesta riippuvaisille alueille kipeitä kululeikkauksia. Alueiden budjettituista uhataan alijäämän tilkitsemiseksi leikata jopa viisitoista prosenttia. Suurimpien uudistusten, kuten eläkeiän noston osalta (nyt naiset 55- ja miehet 60-vuotta), odotettaneen ainakin vuoden 2018 presidentinvaaleihin asti. Vuodelle 2017 odotetaan tältä pohjalta valtakunnan tasolla vaimeaa, vajaan yhden prosentin talouskasvua.

Kiitos federaatiotason budjetista tehtyjen mittavien tieinvestointien, selvisimme matkasta yhdellä rengasrikolla. Lähes kaikki päämaantiet ovat viime aikoina saaneet uuden päällysteen ja kuntoa voikin kuvata erinomaiseksi. Pahat kielet väittävät Laatokan rannoilla sijaitsevilla lukuisilla eliittihuviloilla olevan osuutta asiaan, mutta toimiva tiestö hyödyttää toki myös yrityksiä ja paikallisia asukkaita. Paikallishallinnon aluebudjetin varassa olevien sivuteiden kunto taas on erittäin heikko. Kylänraiteilla syntyykin helposti vaikutelma rengaspaikkauksesta alueen johtavana palveluelinkeinona. Alan erikoisliikkeitä löytyy nimittäin pienestäkin kylätaajamasta helposti viitisen kappaletta.

Venäjän asettamat vastapakotteet ovat tänä vuonna näkyneet muutoin negatiivisissa talousluvuissa kolmen prosentin kasvuna maatalous- ja elintarviketuotannossa. Laatokan rantamaisemissa kotimaisen tuotannon lisääntyminen näkyy ensimmäisinä kalakasvattamoina sekä yksittäisten laiduntavien lehmien kasvaneena lukumääränä. Nämä toimet ovat riittämättömiä suomalaisjuuston tai norjalaislohen tuonnin paikkaajina, joten ruokakauppojen tarjonta on kaventunut sekä määrällä että laadulla mitaten melkoisesti.

Kiihtyneen kilpailun positiivisia seuraamuksia ovat asiakaspalvelukulttuurin saralla otetut kehitysaskeleet. Niin sortavalalainen majoitus- ja ravitsemusliikkeemme kuin myös pitkärantalainen rengaskorjaamo ansaitsevat tästä aivan erityisen kunniamaininnan. Mainoslausetta mukaillen: hyvä ruoka ja ehjät renkaat – parempi mieli.

Karjalan tasavalta pähkinänkuoressa

• Asukasluku: 637 000
• Pääkaupunki: Petroskoi, 262 000 asukasta
• Teollisuustuotannon kasvu 2016: 0,4 %
• Inflaatio 2016: 3,6 % (2015: 8,6 %)
• Työttömyysaste 08/2016: 2,1 %
• Valtionvelka: n. 21 miljardia ruplaa

Lähde: Karjalan tasavallan hallitus, Karjalan tasavallan finanssiministeriö

Pk-johtaja Petri Vuorio: Yrittäjyys kannattelee Suomea vuoden jokaisena päivänä

Yrittäjän päivä 5.9. antaa ajattelemisen aihetta koko vuodeksi: yrittäjien rohkeus, riskinotto ja väsymätön työ kannattelevat Suomea ja luovat perustaa yhteiskunnan koko hyvinvoinnille. Suomen hallitus on oikealla asialla tarttuessaan moniin keskeisiin yrittäjyyttä vahvistaviin uudistuksiin, kirjoittaa EK:n pk-johtaja Petri Vuorio.

Ajat eivät ole juuri nyt helpot. Miten talouden taantuma käännetään kasvuksi, työpaikoiksi sekä koko Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnin jatkuvuudeksi?

Uusi hallitusohjelma tunnistaa monella tapaa suomalaisten yrittäjien roolin kasvun lähteenä ja esittää keinoja pk-sektorin kasvukäänteen tueksi.

Verrokkimaiden tapaiset työmarkkinauudistukset tuovat joustavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta yrittäjätoimintaan sekä uusien työpaikkojen luomiseen. Perintöverotuksen uudistukset tulevat tarpeeseen, vaikka ovatkin maltillisia. Ne on tärkeää toteuttaa tavalla, joka tukee yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia ja turvaa kymmenientuhansien työpaikkojen tulevaisuutta.

Pk-sektorille tervetulleita ovat myös hallitusohjelman tavoitteet sääntelyn karsimisesta ja investointiluvituksen uudistamisesta, sillä ne avaavat monia työllistämisen ja kasvun lukkoja. Sääntelykankeus on monelle yrittäjälle tehokas energiantappaja, joka uuvuttaa ajoittain tarmokkaimmatkin kasvun tekijät. Kilpailun lisääminen julkismarkkinoilla avaa pienille ja keskisuurille yrityksille uusia mahdollisuuksia – tavallisesti myös kansalainen voittaa, kustannustehokkaiden ja parempien palveluiden kautta.

On hienoa, että hallitus on kuullut pk-sektorin työnantajien viestin Mittelstand-sektorin vahvistamisen puolesta. Hallitus aikoo parantaa pk-yritysten kasvuedellytyksiä siten,  että tuplaamme yrittäjävetoisten Mittelstand-yritysten määrän vuoteen 2030 mennessä. Tällä olisi toteutuessaan merkittävä vipuvaikutus sekä vientiin että työllisyyteen ja koko yrittäjäkenttään. Usein sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta hallitusohjelman toimeenpanon kohdalla vain lopputulos ratkaisee. Tälle työlle toivomme myötätuulta ja olemme sitä omalla tekemisellämme edistämässä.

Monen yrittäjän kohdalla niin taloudelliset puskurit kuin henkiset energiavarastotkin on viime vuosien koettelemusten tuloksena kulutettu. Tässä ajassa yrittäjäriskin merkitystä todella punnitaan ja se myös realisoituu yhä useammin. Konkurssien määrä nousi heinäkuussa korkeimmalle tasolleen vuoden 1997 jälkeen.  Suhdannemittaukset  eivät valitettavasti lupaa nopeaa paluuta talouden kasvu-uralle, vaan päinvastoin, hankalimmat ajat ovat vielä monella yrittäjällä edessä. Haluankin kiinnittää Yrittäjän Päivänä aivan erityistä huomiota yrittäjien jaksamisen edistämiseen. Tulemme myös EK:ssa tänä syksynä tarjoamaan yrittäjille jaksamista tukevaa ohjelmaa.

Yrittäjävetoiset yritykset tarjoavat Suomessa työtä arviolta yli 700.000 ihmiselle, mikä on puolet kaikista yksityisen sektorin työpaikoista. Yrittäjävetoisten yritysten tuottama verojalanjälki valtion yhteiseen kassaan on arviolta 35 miljardia euroa vuodessa. Yrittäjyyden edistäminen niin uuden hallituksemme toimesta kuin kannustavan ilmapiirinkin osalta on investointi, joka tuottaa takuuvarmasti plusmerkkisen lopputuloksen ja yhteistä hyvää kaikille.

Toivotan kaikille yrittäjille hyvää Yrittäjän päivää – te jos ketkä olette juhlapäivänne ansainneet!

Petri Vuorio: EU:n Ukraina-tuki tarvitsee ryhtiliikkeen

Suomen on syytä vaikuttaa seuraavalla viisivuotiskaudella sen puolesta, että EU:n rivit pysyvät koossa Ukrainan tukemisessa. Jälleenrakentamisen onnistumiseksi EK ehdottaa InvestUkraine-rahaston perustamista. Lisäksi esitämme eurooppalaisten yrityskonsortioiden kokoamista Ukraina-hankkeita toteuttamaan, kirjoittaa johtaja Petri Vuorio.

Ukraina tarvitsee tukeamme nyt enemmän kuin koskaan. Venäjän hyökkäys on kymmenien tuhansien kuolonuhrien lisäksi tuhonnut maan infrastruktuurin: lähes 200 000 asuinrakennusta, 3 000 koulua ja päiväkotia, 1 500 sairaalaa ja terveyskeskusta sekä 1 300 tuotannollista laitosta on tuhoutunut.

Ukrainan kriittisen infrastruktuurin ylläpito ja maan jälleenrakentaminen vaatii valtavia panostuksia. Maailmanpankki on arvioinut jälleenrakentamisen kustannukseksi lähes 500 miljardia euroa. Euroopan komissio on jo myöntänyt rahoitusta Ukrainan jälleenrakentamiseen, mutta tarve on edelleen valtava. Tukemisen hintalappu on siis iso, mutta tukematta jättämisen olisi mittaamaton.

Suomen elinkeinoelämällä on keskeinen rooli tässä jälleenrakennusprosessissa. Suomalaiset yritykset voivat olla mukana tukemassa Ukrainaa tarjoamalla apua ja osaamistaan. Elinkeinoelämä on ratkaisevassa asemassa yhteiskunnan toimintojen ylläpitämisessä ja talouden elvyttämisessä. Erikoisosaamisalueitamme ovat muun muassa hajautetut energiaratkaisut, telekommunikaatio, vesi- ja jätehuolto, väestönsuojat, terveysteknologia ja koulutuspalvelut.

EU:n tuki Ukrainalle on välttämätöntä ja meidän on pidettävä rivimme tiiviinä. Kremlin propaganda-apparaatti hyödyntää pienimmätkin rakoilut armotta. Yhdysvaltain rahoitushaasteet ja tulevat presidentinvaalit lisäävät painetta EU:n suuntaan.

Ukrainan puolustuskyvyn tukeminen onkin ensisijaisen tärkeää. EU-jäsenyysneuvottelujen avaaminen niin pian kuin mahdollista olisi askel oikeaan suuntaan. Maan modernisointi ja länsi-integraatio ovat avainasemassa Ukrainan tulevaisuudelle.

Ehdotamme InvestUkraine -rahaston perustamista nopeuttamaan Ukrainan jälleenrakentamista. Rahasto voisi julkisen ja yksityisen pääoman avulla vivuttaa tulevina vuosina yhteensä jopa 150 miljardin euron investoinnit sekä tukea samalla vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.

Lisäksi ehdotamme EU-yrityskonsortiomekanismin luomista koordinoimaan eurooppalaisten yritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakennukseen ja eurooppalaisiin rahoitushankkeisiin. Mekanismi varmistaisi yhteiseurooppalaisen joukkuepelin jälleenrakentamisessa.

Nyt on aika toimia. Ukraina tarvitsee meidän apuamme ja yhdessä voimme auttaa maata nousemaan tuhon keskeltä vahvempana ja kestävämpänä kuin koskaan. Jatketaan siis Ukrainan tukemista niin pitkään kuin tarvetta on.

Tutustu Ukrainaa koskeviin EU-aloitteisiimme