Viikon kysymys: Mistä tietoa talouden käänteistä?

Saamme tilastoista tietoa talouskehityksestä noin 1-2 kuukauden viiveellä. Epämääräisen vaihtelun vuoksi on usein vaikea sanoa ovatko suhdanteet oikeasti muuttumassa – selvittämiseen tarvitaan usein ainakin 2-3 havaintoa.

Jos ja kun halutaan välttää vääriä hälytyksiä, alkuperäisestä tuotannon muutoksesta kuluu helposti puolikin vuotta ennen kuin asiaan kiinnitetään huomiota.

Suhdannekyselyt kertovat muutoksesta

Suhdannemuutos selviää nopeasti ja varmasti suoralla kyselyllä. Yrityksien tai kotitalouksien edustajilta kysytään yksinkertaisesti meneekö heidän mielestään paremmin, huonommin tai yhtä hyvin kuin ennen. Kun riittävän moni on laittanut rastinsa ruutuun, näin saatava aineisto kertoo luotettavasti tapahtumassa olevasta muutoksesta.

Hyvin suunnitellulla yrityskyselyllä, jonka otos on riittävä, saadaan luotettavaa tietoa talouskehityksestä noin puoli vuotta kyselyajankohdasta eteenpäin. Sen avulla voidaan siis saada tieto mahdollisesta muutoksesta karkeasti lähes vuosi ennen kuin se voitaisiin havaita suhdannetilastoista.

EK:n suhdannebarometriä on tehty vuodesta 1966 lähtien

EK:n tuorein suhdannebarometritiedustelu tehtiin viime vuoden lokakuussa ja julkistettiin marraskuun alussa.Sen viesti oli se, että vuoden 2016 ensimmäisen neljännekseen mennessä ei ole odotettavissa olennaista muutosta talouskehitykseen. Viime vuosina tilanne on ollutkin niin päin, että suhdannekyselyjen avulla on voitu osoittaa lukuisat ”tilastolliset elpymiset” vääriksi hälytyksiksi.

Näitä kyselyjä tehdään kansainvälisesti, Euroopassa ne tehdään Euroopan komission alaisesti kaikissa EU:n jäsenmaissa. Vastaavalla tavalla tehdään Tilastokeskuksessa kotitalouksien odotuksia luotaava kuluttajabarometri.

**************
Penna Urrila bloggaa: Vale, emävale ja talousennuste – vai miten se menikään?

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi