Anita Isomaa bloggaa: Kotitalousvähennys koskemaan myös lapsille ostettavia palveluita
Kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan myös lasten ja lastenlasten kotiin ostettavia palveluita olisi yksinkertainen täsmätoimi, jolla helpotettaisiin perheiden arkea korona-aikana. Samalla tulisi harkita, voisiko kotitalousvähennyksen euromääriä nostaa, kirjoittaa EK:n verojohtaja Anita Isomaa.
Verotuksen kotitalousvähennys on helpottanut monessa suomalaiskodissa työn ja perhearjen yhteensovittamista. Vähennyksen piirissä on sekä tavanomainen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö että asunnon kunnossapito- tai perusparannustyö, jotka tehdään omassa vakituisessa tai vapaa-ajan asunnossa. Vähennyksen piirissä on juuri sellaisia palveluita, joita tarvitaan monessa perheessä nyt entistä enemmän korona-arjen tuodessa sekä työn että perheen kotiin.
Monessa perheessä myös isovanhemmat ovat auttaneet mahdollisuuksiensa mukaan perheitä arjen pyörittämisessä. Korona-epidemiaan liittyvät rajoitukset ja riskiryhmien suojaaminen ovat kuitenkin tehneet tällaisesta avustamisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Perheissä pohditaan vaihtoehtoja siihen, miten kotiin saataisiin apukäsiä.
Kotitalousvähennyksen näkökulmasta ongelmakohdaksi tässä poikkeustilanteessa nousee se, että nykytilassa isovanhemmat eivät voi saada kotitalousvähennystä silloin, kun nämä haluaisivat helpottaa lastensa ja näiden perheiden elämää ostamalla näille esimerkiksi siivous- tai lastenhoitopalveluita. Vähennyksen kun saa vain esimerkiksi vanhemmille ja isovanhemmille, mutta ei lapsille hankituista palveluista.
Kotitalousvähennyksen laajentaminen koskemaan myös lasten ja lastenlasten kotiin ostettavia palveluita olisi jälleen yksi yksinkertainen täsmätoimi helpottamaan perheiden arkea. Samalla voitaisiin miettiä, tulisiko myös kotitalousvähennyksen määrää nostaa ja mahdollistaa myös sen euromääräisesti laajempi käyttö.
Kotitalousvähennystä leikattiin tästä vuodesta alkaen yhteensä 95 miljoonalla eurolla sekä sen enimmäismäärää että vähennettävää prosenttiosuutta leikkaamalla. Tätä päätöstä tehtäessä koronakriisistä ja sen tuomista haasteista ei ollut vielä mitään tietoa. Ensi vaiheessa voitaisiin vähennys tulisi ainakin palauttaa takaisin vuoden 2019 tasolle.
Korona-tilanteessa myöskään vähennyksen laajentamisen työllistämistä tukevaa vaikutusta ei tule väheksyä. Vähennyksen alkuperäisenä tavoitteena on ollut parantaa työllisyyttä, ja nyt jos koskaan tämän tavoitteen saavuttaminen olisi kaikkien etu. Vähennyksen laajentaminen helpottaisi sekä perheiden että yritysten selviämistä meitä kaikkia koskevasta poikkeustilasta.