Annu Jaakkola: Annetaan tekoälyn kehittäjille tilaa leikkiä
EU:n tekoälysäädöksessä velvoitetaan Suomeakin perustamaan ”tekoälyn sääntelyn testiympäristö”, eli tuttavallisemmin sääntelyhiekkalaatikko. Mitä se tarkoittaa ja miksi Suomen tulee olla rohkea oman hiekkalaatikon perustamisessa? EK näkee, että tekoälyn sääntelyhiekkalaatikko voisi tuoda ainakin sote-sektorille ratkaisuja.
Sääntelyhiekkalaatikoilla tarkoitetaan viranomaisen valvonnassa olevia ympäristöjä, joissa yritykset voivat turvallisesti testata uusia innovaatioitaan rajoitetun ajan. Samalla yritykset voivat kehittää tuotteitaan täyttämään sääntelyn asettamat vaatimukset viranomaisen ohjauksessa. Hiekkalaatikon puitteissa voidaan joustaa joistakin osista sääntelyä tai hallinnollisista velvollisuuksista, jos ne muodostavat merkittäviä esteitä kehitysvaiheessa. EU:n tuore tekoälysäädös velvoittaa jäsenvaltioita perustamaan tekoälyä varten omat tai yhteiset hiekkalaatikot, joiden on oltava toiminnassa viimeistään 2. elokuuta 2026.
Tekoälyn sääntelyhiekkalaatikoiden tarkoituksena on vauhdittaa erityisesti startupien ja pk-yritysten innovaatiotoimintaa, ja tekoälysäädöksessä näille annetaan etusija. Suomessa on myös jo valmiita tekoälyverkostoja, joiden avulla potentiaalisia osallistujia voidaan saada nopeastikin mukaan hiekkalaatikoihin. Sääntelyhiekkalaatikoiden avulla innovaatioita voidaan kehittää nopeammin markkinoille pääsyn ehdot täyttäviksi. Yritysten lisäksi julkisen sektorin toimijat voivat hyötyä hiekkalaatikoista tekoälyjärjestelmiensä kehittämisessä, joko yksin tai yhdessä yritysten kanssa.
Hiekkalaatikoita ei toki tarvittaisi, jos tekoälyä olisi säännelty kevyemmin. Nyt katse kannattaa kuitenkin kääntää siihen, miten tekoälyhiekkalaatikoista voidaan saada paras hyöty irti. Ensinnäkin Suomen tulee käyttää kaikki tekoälysäädöksen antama liikkumavara. Hiekkalaatikkoon tulee sisällyttää aitoja joustoja hallinnollisista velvollisuuksista tai antaa vapautus sanktioista, kun yritykset sitoutuvat eettiseen toimintaan. Lisäksi hiekkalaatikoissa kannattaa tuoda yhteen julkisia ja yksityisiä toimijoita, jolloin data, ideat ja osaajat kohtaavat.
Sääntelyhiekkalaatikosta voisi olla hyötyä erityisesti sote-sektorin tekoälyjärjestelmien kehittämisessä. Tekoäly-yritykset näkevät tällaisessa mallissa enemmän potentiaalia kuin ”yleisessä” tekoälyhiekkalaatikossa. Hiekkalaatikko voisi pohjustaa pitkäaikaisempaa hankinta- ja kehitysyhteistyötä tekoäly-yritysten ja sote-palveluiden ostajien kanssa, ja toisaalta valvovan viranomaisen läsnäolo voisi mahdollistaa henkilökohtaiseen dataan perustuvan tekoälyn kehittämisen turvallisessa ympäristössä.
Toimeenpanossa ei kannata odotella kesään 2026. Monet EU-maat ovat jo pilotoineet omia hiekkalaatikoitaan. Niiden kokemuksista on hyvä ottaa oppia, mutta rohkeilla omilla valinnoilla Suomi voi parhaimmillaan houkutella tekoälyn kehittäjiä myös omien rajojen ulkopuolelta. Hiekkalaatikon ei tarvitse olla heti valmis, vaan kokemusten kerryttyä käytäntöjä voidaan parantaa. Annetaan tekoälyn kehittäjille tilaa leikkiä.
Kirjoittaja: Annu Jaakkola, EK:n tutkimusavustaja (31.8.2024 asti) p. 044 355 4618
Sääntelyhiekkalaatikot tekoälyn hyödyntämiseksi
Lisätietoja: