Antti Tanskanen: Hallitusohjelman työllisyystoimet arvioitua suurempia

Juttu on julkaistu ensimmäiseksi 24.1. Turun Sanomissa

Hallituksen työllisyystoimien vaikutukset ovat Suomen julkisen talouden alijäämään ja työllisyyteen valtiovarainministeriön arviota suurempia ilmenee ns. elinkaarimallin laskelmista. Työmarkkinoita kuvaavan elinkaarimallin tulokset kertovat, että hallitusohjelman toimet parantavat työllisyyttä 53 000 lisätyöllisellä ja vahvistavat julkista taloutta noin 2,6 mrd eurolla. Mallissa on huomioitu mm. työttömyysturvan porrastus, työssäoloehdon pidennyt 12 kuukauteen ja lapsikorotusten lakkauttaminen sekä työn verotuksen keventäminen. Valtiovarainministeriön arvion (Hallitusohjelma 2023) mukaan näiden vaikutus julkisen talouteen olisi yli miljardin ja 6000 työllistä pienempi.

Valtiovarainministeriö arvioi työllisyysvaikutuksia tutkimuskirjallisuuden perusteella, usein erilaisten joustojen avulla. Työllisyysjousto kuvaa esimerkiksi sitä, miten työttömyysjaksojen kesto muuttuu, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa muutetaan.

Toinen tapa arvioida työllisyysvaikutuksia on käyttää elinkaarimallia, joka kuvaa sitä, miten yksilöt tekevät työllistymispäätöksiä. Tällaisella mallilla on arvioitu mm. sitä, miten eläkeuudistus vaikuttaa työllistymiseen (Lassila, Määttänen ja Valkonen 2015). Nyt tarkastelussa olevaan elinkaarimalliin (Tanskanen 2020, Tanskanen ja Kotamäki 2021) on otettu mukaan Suomen työmarkkinauudistuksia, sosiaaliturvaa ja verotusta.  Tätä mallia on sovitettu vuosien 2018-2022 tietojen perusteella ja tässä pystytään mallintamaan havaitun työllisyysasteen, osatyöllisten määrän ja työttömien jakaumat.

Hallitusohjelman toimista elinkaarimallissa on huomioitu työttömyysturvan porrastus, työssäoloehdon pidennyt 12 kuukauteen, omavastuupäivien nosto seitsemään, lapsikorotusten lakkauttaminen, suojaosan poistaminen, työttömyysturvan ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopuminen, asumisen tukien uudistaminen, ja työn verotuksen keventäminen. Mallissa ei ole huomioitu esimerkiksi aikuisopiskelutuen lakkautusta, KEL-indeksin jäädytystä ja työttömyysturvan lomarahojen jaksotusta.

Kun elinkaarimallilla arvioidaan työllisyyttä hallitusohjelman mukaisen lainsäädännön vallitessa ja verrataan tuloksia arvioon työllisyydestä nykytilasta, antaa malli arvion hallitusohjelman muutosten työllisyysvaikutuksista. Tulokset ovat yksiselitteiset: hallitusohjelman toimet parantavat työllisyyttä ja vahvistavat julkista taloutta.

Tulokset tukevat suuruusluokaltaan valtiovarainministeriön arviota työllisyysvaikutuksista: mallin mukaan työllisyys paranee 53 000 (VM 47 tuhatta). Suurempi ero löytyy vaikutuksesta julkiseen talouteen. Elinkaarimallissa julkinen talous paranee hallituskaudella 2,6 miljardilla eurolla, VM:n laskelmissa vain 1,4 miljardilla eurolla.

Ero julkisen elinkaarimallin ja valtiovarainministeriön arvion välille talouden vahvistumiseen tulee erityisesti arviosta, kuinka paljon palkkasumma kasvaa työllisyyden parantumisen seurauksena. Elinkaarimallissa vuoden palkkasumma kasvaa 3,5 mrd euroa, mikä kasvattaa tuloverokertymää ja pienentää etuusmenoa. Tästä kasvusta ylivoimaisesti suurin osa tulee työnteon kasvun kautta ja loppu siitä, että työnteko parantaa ansioita, kun palkattomat jaksot työuran kuluessa vähenevät.

Elinkaarimalli arvioi myös julkisen talouden vahvistumisen suuremmaksi mm. arvonlisäverokertymän kasvamisen vuoksi. Elinkaarimalli huomioi useampia vaikutuskanavia kuin joustoihin perustuva laskenta, joten on luontevaa, että elinkaarimalli arvioi vaikutukset suuremmiksi.

Valtiovarainministeriö on arvioinut työllisyysvaikutukset toimenpide kerrallaan. Elinkaarimalli huomioi kaikki vaikutukset samaan aikaan. Kaikkiaan hallitus tavoittelee hallitusohjelmassa sovituilla toimilla 100 000 lisätyöllistä, joista osa saavutetaan laskentamallien ulkopuolelta.

Lähteet

Orpon hallituksen Hallitusohjelma (2023) liite D. Rakennepoliittiset toimet

Lassila, Määttänen ja Valkonen (2015), Työeläkeuudistus 2017: vaikutukset työuriin, tulonjakoon ja julkisen talouden kestävyyteen

Tanskanen, A.J., Kotamäki, M. (2021), Lafferin käyrä heterogeenisessa populaatiossa – ja miksi verolajilla on väliä Kansantaloudellinen aikakauskirja, 3, 383-406.

Tanskanen, A. J. (2020). Työllisyysvaikutuksien arviointia tekoälyllä: Unelmoivatko robotit ansiosidonnaisesta sosiaaliturvasta? Kansantaloudellinen aikakauskirja, 2, 292-321.