Blogataan omistajuudesta: Lisää paikallista sopimista mutta miten?

Paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat avautumassa yhä useamman yrityksen ulottuville, bloggaa EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä. Samalla on tärkeää tunnistaa, mihin tilanteisiin se sopii.

EK:n omistajuusohjelman toimenpide-ehdotus #10:
Lisätään paikallista sopimista ja helpotetaan työllistymistä purkamalla työllistämisen kynnyksiä

Omistajat ja yrittäjät korostavat hyvää yhteistyötä työnantajan ja henkilöstön välillä. Liiketoiminnan onnistumiseen tarvitaan aina ammattitaitoisen ja sitoutuneen henkilöstön panos.

Yhteistyötä ja luottamusta tarvitaan myös paikallisessa sopimisessa, minkä lisääminen on ollut työnantajien keskeinen tavoite jo pitkään. Myös palkansaajapuolella on laajasti pidetty sitä kehittämisen arvoisena asiana. Paikallisella sopimisella voidaan lisätä yrityksen toiminnassa tarvittavia joustoja sekä lisätä työntekijöiden motivaatiota ja vaikutusmahdollisuuksia.

Käynnissä olevalla neuvottelukierroksella onkin tehty useita laajennuksia paikallisen sopimisen mahdollisuuksiin. Kaikki siis hyvin ja homma hoidossa?

Kyllä ja ei. Uusissa työehtosopimuksissa on tosiaan otettu selkeitä edistysaskelia paikallisessa sopimisessa. Toisaalta mitä perusteellisemmin paikallisesta sopimisesta puhutaan, sitä tärkeämpää on miettiä, mitä paikallisella sopimisella oikeastaan tavoitellaan ja millaisiin tilanteisiin se sopii. Samalla on muistettava työsuhteen perusidea: työnantaja maksaa palkkaa siitä, että työntekijä tekee työnantajan osoittamia työtehtäviä työnjohtomääräysten mukaisesti.

Yrityksen omistajan näkökulmasta on keskeistä, että yritystoimintaa ei kohtuuttomasti vaikeuteta ulkopuolelta tulevilla jäykillä normeilla. Työntekijöiden lakisääteinen vähimmäissuoja varmasti säilyy myös tulevaisuudessa, mutta olisi välttämätöntä päivittää sen sisältö nykyaikaan.

Lainsäädäntömme perustuu vielä pitkälti ajatukseen ymmärtämättömistä työntekijöistä, joita pitää suojella paitsi työnantajalta, myös heiltä itseltään. Omistaja-yrittäjät taas näkevät arjessaan, että henkilöstön edustajat ovat päteviä, pystyviä ja yritystoiminnan realiteetit tuntevia hyviä neuvottelijoita. Henkilöstö ja omistajat ovat monissa keskeisissä kysymyksissä samassa veneessä.

Modernimpi nykypäivän työelämää vastaava ajattelutapa olisikin luottaa työpaikan osapuolten kykyyn sopia työehdoista, jotka sopivat juuri kyseisen työpaikan olosuhteisiin. Vastaavasti tulisi rajoittaa pakottavat vähimmäisnormit vain muutamiin ydinasioihin. Tällainen normien perkaaminen pitäisi tehdä viipymättä. Eräissä työehtosopimuksissa on jo liikuttu merkittävästi tähän suuntaan, mutta lainsäädännössä ja suuressa osassa työehtosopimuksia ollaan vielä pahasti takamatkalla. Lupaavia päänavauksia on siis tehty ja suunta on oikea, mutta työtä riittää.