Blogissa: Sipilän hallituksen kärkihankkeet vääntävät Suomen muutokseen

Suomen selviytyminen talouskurimuksesta riippuu paljolti siitä, miten Sipilän hallituksen kärkihankkeet onnistuvat. Niiden tarkoituksena on vääntää Suomi muutokseen ja saada aikaan tehokkuutta ja kasvua. EK:n johtaja Kari Jääskeläinen bloggaa kärkihankkeiden sisällöstä.

Kari Jääskeläisen toimenkuvana EK:ssa on vaikuttaminen.

Taustalla on hallituksen tahtotila tasapainottaa julkinen talous. Velaksi eläminen halutaan lopettaa ja näin tarvitaan selkeitä sopeuttamistoimia, säästöjä. Yksin sopeuttamisella, säästöillä ja veronkorotuksilla Suomi ei kurimuksesta kuitenkaan nouse. Tarvitaan toimia, joilla työn tekeminen ja vastaanottaminen ovat kannattavia. Verotusta, joka kannustaa yrittämään ja omistamaan. Kärkihankkeilla hallitus haluaa vahvistaa muutosta ja satsata niihin asioihin, joilla Suomi vedetään kasvu-uralle. Onnistuuko hallitus, jää nähtäväksi. Lienee jokaisen suomalaisen toive, että useiden vuosien kurimuksen, näivettymis-ja päättämättömyyskierteen jälkeen saisimme Suomen nousuun.

Työllisyys ja kilpailukyky -kärkihankkeella halutaan uudistaa työmarkkinoita. Hallitus haluaa edistää paikallista sopimista. Työvoimahallinnosta pitää saada tehokkaampi ja tuloksiin pyrkivä. Kärkihankkeen toimilla suomalaisesta työstä ja työmarkkinoista voidaan saada kilpailukykyisempi, monipuolisempi ja tehokkaampi.

Osaaminen ja koulutus -kärkihanke on keskeisessä roolissa, koska koulutukseen kohdistui valitettavan suuret säästöt. Suomi voi olla oppimisen ja koulutuksen ”suurvalta”, jos kykenemme uudistamaan oppimisympäristöt ja digitalisoimaan koulutuksen. Yhdessä vaalikaudessa kouluja ja koulutusta ei täysin digitalisoida, mutta se voidaan saattaa hyvälle alulle. Kärkihankkeessa toivottavasti tuodaan konkreettisesti esiin yritysten ja koulutuksen välinen yhteistyö. Parhaimmillaan se tuottaa uusia yrittäjiä ja innovaatioita.

Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeen avulla hallitus toivottavasti saa suomalaisia ottamaan enemmän vastuuta itsestään ja omasta terveydestään. Kärkihanke toivottavasti vahvistaa yritysten mahdollisuutta päästä tarjoamaan tasapuolisesti kilpailukykyisiä terveys -ja hyvinvointipalveluita.

Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanke yhdistää useita osaamisaloja. Sen avulla pyritään muun muassa vahvistamaan puhtaan ja päästöttömän kotimaisen energian käyttöä fossiilisen tuontienergian sijasta. Biotalous ja cleantech ovat kasvualoja, joita ei tule katsoa liian kapeasti. Biotaloudessa on kysymys bioraaka-aineiden tuotannosta ja jalostamisesta sekä biotuotteiden käytöstä – tehokkaasti, kestävästi ja tuottavasti. Tavoitteena tulee olla viennin kokonaisarvon vahvistaminen. Luonnonvarojen tehokas hyödyntäminen tukee myös kiertotalouden etenemistä.

Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen -kärkihankkeen avulla voidaan yhtä aikaa synnyttää uutta yritystoimintaa ja sujuvoittaa jo olemassa olevien yritysten toimintaa. Normiähkyn ja sääntelytulvan osalta tuntuu olevan laaja yhteisymmärrys niin kansalaisten kuin yritysten välillä. Nyt tarvitaan reipasta menoa normien purkamisessa ja luvituksen sujuvoittamisessa.

Tässä kohtaa nostan esille yhden esimerkin. Sain tutustua tällä viikolla yhteen potentiaaliseen kärkihankkeen osaan, jossa rakentamiseen liittyvä kiviaineshuolto tehtäisiin jatkossa rakentamisen yhteydessä, tehokkaammin, vähemmällä aineksen kuljettamisella, melulla ja haitoilla. Samalla saattaisi syntyä uusia teknisiä ratkaisuja ja vientiä alan yrityksille. Hankkeessa konkretisoituisi lainsäädännön ja luvituksen kehittäminen ja sujuvoittaminen sekä yritysten tehokkuus, uudet tuotteet ja vienti. Samalla rakennettaan tehokasta kiertotaloutta. Rohkeilla kokeiluilla on mahdollista helpottaa niin kansalaisten kuin yritysten toimintaa, luoda työtä ja yrittäjyyttä sekä uusia mahdollisuuksia. Kokeilutoiminnassa pitää myös hyväksyä, että joskus voi epäonnistua.

Kärkihankkeilla on kunnianhimoinen tavoite, muutos. Muutos Suomelle ja siihen kuinka olemme aikaisemmin tottuneet tekemään asioita. Muutos ei yksin tapahdu hallituksen päätöksillä, hallitus luo puitteet. Kun suomalainen työ on kilpailukykyistä, osaavaa ja kannusteet ihmisille kuin yrityksille ovat kunnossa, niin tuloksia voidaan odottaa.