EK:n asiantuntija oikoo vääriä käsityksiä työhön tulevista maahanmuuttajista
Julkiseen keskusteluun on noussut kysymys Suomeen saatavuusharkinnan kautta työhön tulevien taloudellisesta vaikutuksesta valtiontaloudelle: onko työhöntulo Suomeen plussaa vai miinusta?
Työperusteista maahanmuuttoa on vastustettu eduskuntavaalien alla väittäen, että Suomeen työhön tulevien työllisyysaste putoaa nopeasti ja heistä siksi aiheutuu nettokustannuksia julkiselle taloudelle. Väitteet perustuvat ilmeisesti Suomen Perustan syksyllä 2018 julkaisemaan selvitykseen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee.
Perustan selvityksen lähtökohta on kuitenkin väärä. Siinä vertaillaan lähes keskituloista kantaväestöä pienipalkkaisiin maahanmuuttajiin. Oikeampi tapa on vertailla samoja tuloluokkia.
Perustan selvityksessä verrataan maahan muuttaneiden 2500 – 36000 euroa ensimmäisenä kokonaisena kalenterivuonna ansainneiden rahoitusasemaa saman ikäiseen kantaväestöön ilman tulorajoja. Kantaväestön keskiansiot ovat olleet 27 900 euroa, maahanmuuttajien noin 20 000.
Perustan tapa on vertailla matalapalkkaisten maahanmuuttajien työllisyysasteita ja nettotulonsiirtoja lähtöalueittain ja niitä on verrattu saman ikäiseen kantaväestöön kalenterivuosittain. Tällöin tulokseksi saadaan, että maahanmuuttajien työllisyysaste putoaa muutamassa vuodessa melko paljon ja että he saavat enemmän nettotulonsiirtoja kuin kantaväestö. Lienee selvää, että pienituloiset yleensä saavat enemmän tulonsiirtoja kuin keskituloiset.
Työperusteinen v. pakolainen
Selvityksestä ei voi tehdä päätelmiä työperusteisesta maahanmuutosta, sillä sitä ei ole sellaiseen rajattu. Maahanmuuttajajoukon rajauksena ei ole ollut, että tulijan oleskelulupa olisi myönnetty työntekoon. Työntekijän oleskeluluvan saamisen ehtonahan on, että tulijalla on työsopimus tai sitova työtarjous heti alkavaan työhön ja että siitä maksettava palkka on riittävä turvaamaan toimeentulon (1211 €/kk, 2019). Maahanmuuttovirasto tarkastaa palkanmaksun oikeellisuuden, kun se päättää oleskeluluvan jatkamisesta ensimmäisen vuoden jälkeen.
On ilmeistä, että tutkimusaineistossa on myös muita kuin työn perusteella oleskeluluvan saaneita.
Selvityksen mukaan Suomeen muuttaneiden työllisyysaste todella putoaa ja heidän saamiensa nettotulonsiirtojen suhde heikkenee kantaväestöön verrattuna. Yhteenvetoa kokonaisvaikutuksista ei kuitenkaan ole. Tutkimuksessa ei esitetä, että sen kohderyhmä olisi taakka julkiselle taloudelle, vaan ilmaistaan, että maahanmuuttajilla on negatiivisemmat vaikutukset kuin kantaväestöllä.
Tätä kohtaa olisi toivonut tutkitun alkuperäisen maahantuloperusteen mukaan, sillä tulos on ristiriidassa Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Tilastokeskuksen mukaan työn perusteella Suomeen tulevien työllisyys säilyy korkeana. Yli kymmenen vuotta Suomessa asuneiden työllisyysaste on 89 prosenttia. Muulla perusteella Suomeen tulleiden työllisyys paranee ajan kuluessa (UTH-tutkimus, Tilastokeskus 2014).
Suomessa työvoiman tarjonnan lisääntymisen ja maahanmuuton vaikutuksia palkkatasoihin ei ole juuri tutkittu. Kansainväliset tutkimukset ja vertailut eivät ota huomioon työmarkkinoiden kansallisia erityispiirteitä. Suomessa vähimmäispalkat sovitaan toimialoilla työehtosopimuksin ja kaikilla työntekijöillä on samat oikeudet ja vähimmäistyöehdot. Maahanmuuttajien palkat siis määräytyvät kuten kantasuomalaistenkin.