EK:n kysely: Työntekijöiden työkyky työterveyshuollon tarjoamisen tärkein syy

Työnantajat järjestävät työterveyshuollon vapaaehtoista sairaanhoitoa ennen muuta edistääkseen ja ylläpitääkseen työntekijöidensä työkykyä, ilmenee EK:n tuoreesta jäsenkyselystä. Tulos tukee käsitystä siitä, että työterveyshuollon sairaanhoitoa pyritään ensisijaisesti käyttämään lakiin kirjattuun tarkoitukseen eli työntekijöiden terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen.

EK selvitti jäsentyönantajiensa näkemyksiä vapaaehtoisen sairaanhoidon järjestämisestä kyselyllä. Siihen vastasi melkein 800 työnantajaa Työterveyshuollon järjestäminen EK

Työnantajat tavoittelevat sairaanhoidon järjestämisellä erityisesti työkykyisyyttä ja tuottavuutta. Muita tärkeitä päämääriä ovat työntekijöiden tyytyväisyys ja sairauspoissaolojen vähentäminen.   

Valtaosa vapaaehtoista sairaanhoitoa järjestävistä työnantajista aikoo pitää hoidon tarjoamisen laajuuden ennallaan. Tämä voi johtua siitä, että työnantajat eivät luota siihen, että sote-uudistus johtaisi työikäisten terveyspalvelujen saatavuuden kohentumiseen.  

Melkein kolmeneljäsosaa työnantajista pitää Kelan työnantajille maksamia sairaanhoidon korvauksia tarkoituksenmukaisina. Osa haluaisi korottaa niitä, vaikka se tarkoittaisi kaikkien työnantajien ja työntekijöiden sairausvakuutusmaksujen nousua. Kelan korvaukset rahoitetaan kokonaan työnantajien ja työntekijöiden maksamilla vakuutusmaksuilla. Korvaukset ja niiden rahoitus huomioiden työnantajat maksavat työterveyshuollon sairaanhoidon kuluista 87 prosenttia ja työntekijät 13 prosenttia.    

Korvausjärjestelmän alasajo ei johtaisi sairaanhoidon järjestämisen loppumiseen. Ilman korvauksia työnantajat tarjoaisivat sairaanhoitoa nykyistä vähemmän, mutta vain pieni osa työnantajista lopettaisi sen kokonaan. Korvausjärjestelmän poistuminen johtaisi suurella todennäköisyydellä siihen, että työnantajat eivät enää järjestäisi sairaanhoitoa työterveyshuoltona, vaan yksityisenä terveyspalveluna ilman nykyisiä työterveyshuoltoa koskevan lainsäädännön rajoitteita. Tästä seuraisi sairaanhoidon sisällön ja siihen oikeutettujen eriytyminen, mikä lisäisi eriarvoisuutta sekä työntekijäryhmien välillä että työntekijöiden ja työelämän ulkopuolisten kesken.

Kelan tilastojen perusteella noin 25 prosenttia työnantajista ei järjestä vapaaehtoista sairaanhoitoa työterveyshuollon osana. Nämä työnantajat ovat kuitenkin pieniä. Vapaaehtoisen sairaanhoidon kattavuus kaikista palkansaajista lienee yli 80 prosenttia. EK:n kyselyssä tärkeimmät syyt sairaanhoidon tarjoamisen sivuuttamiseen ovat järjestämisen korkea hinta suhteessa siitä saatavaan hyötyyn sekä se, että julkisen terveydenhuollon palvelut katsotaan riittäviksi.