Ennakkoratkaisu on ennakkoratkaisu vain etukäteen annettuna
Kauppalehden palstoilla on käyty keskustelua veronsaajien oikeudenvalvontayksikön asemasta ja menettelytavoista. Oikeudenvalvontayksikkö käyttää merkittävää yhteiskunnallista valtaa, joka vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön ja kansantalouden kilpailukykyyn. Julkinen keskustelu yksikön toimintatavoista ja toimivallasta on tarpeen juuri nyt, kun sen johtoon ollaan valitsemassa uutta veroyliasiamiestä, kirjoittaa Tiina Ruohola Kauppalehdessä 18.6.2018
Keskustelussa verotusta on käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Tämä ei ole kaikkein hedelmällisin lähestymistapa.
Vt. veroyliasiamies Rauhala kertoo (KL 31.5.), että oikeudenvalvontayksikkö keskittyy omassa muutoksenhaussaan erityisesti oikeudellisesti tulkinnallisiin ja merkityksellisiin tapauksiin. Rauhalan mukaan oikeudenvalvontayksikkö valitti vuonna 2017 noin 0,7 % annetuista ennakkoratkaisuista.
Oikeudenvalvontayksikkö valitti lähes 40 %:ssa vuonna 2016 Keskusverolautakunnan (KVL) ALV-asioissa antamista ennakkoratkaisuista. Tämä tarkoittaa, että oikeusvarmuutta maksullisen ennakkoratkaisun kautta hakenut yritys joutui ennakkoratkaisun saamisen jälkeen elämään epävarmuudessa valtaosassa tapauksista, jotka päätyivät yrityksen kannalta positiiviseen ratkaisuun.
Arvonlisäverotus välillisenä verona eroaa jo periaatteiltaan olennaisesti tuloverotuksesta. Veron kerääjinä toimivat yritykset. Vero vyörytetään ostajalle ja se on otettava huomioon jo hinnoittelussa. Arvonlisäveron ollessa oma-aloitteinen vero, yritykset tekevät jatkuvasti siihen liittyviä ratkaisuja. Yritys hakee ennakkoratkaisua KVL:sta vain poikkeustilanteessa, saadakseen varmuuden tulkinnalliseen kysymykseensä ja toimiakseen oikein. KVL:ssa on jo lain nojalla veronsaajan edustus. Kun se yksimielisesti ratkaisee asian, on veronsaaja ollut tekemässä ratkaisua. Oikeudenvalvontayksikön valittaminen yksimielisestä ratkaisusta aiheuttaa hakijalle turhaa oikeudellista epävarmuutta ja kyseenalaistaa koko ennakkoratkaisun tarkoituksen.
Verotuksen yhtenäisyys, ennustettavuus ja oikeusvarmuus ovat hyvän verojärjestelmän peruskiviä. Jotta KVL:n antama ennakkoratkaisu voi toimia oikeusvarmuuden välineenä, oikeudenvalvontayksikön valitusmahdollisuuksia ja -periaatteita on tarkasteltava kriittisesti uudelleen. Arvonlisäverotus on yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Ennakkoratkaisu on nimensä mukainen vain etukäteen annettuna. Arvonlisäverotusta koskevien ennakkoratkaisujen osalta olisi syytä pohtia luottamuksen suojaan perustuvaa järjestelmää. Yritys saisi veroviranomaisia sitovan ennakkoratkaisun nopealla aikataululla. Jos ratkaisu myöhemmin muuttuu valitusasteissa, muutettu kanta tulisi noudatettavaksi uudesta päätöspäivästä lähtien ilman taannehtivaa vaikutusta. Tämän tyyppinen olisi aito ennakkoratkaisujärjestelmä ja loisi yritysten kaipaamaa oikeusvarmuutta.
Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehdessä 18.6.2018