Häkämies bloggaa: Panoksia kasvuun, mutta mitä nurkan takana?

Hallituksen lisätalousarvio julkistettiin tiistaina 2.6. ja se on kooltaan ennätyssuuri: 5,5 miljardia. Ministereille lisätalousarvio oli toiveuni – menopiikki oli auki ja rahaa kohdistetaan ennätyksellisen paljon, mutta toki hyviin ja perusteltuihin kohteisiin.

Kaikille lienee selvää, että nyt elvytetään. Siksi lisätalousarvio tulee tarpeeseen. Vesa Vihriälä ja Martti Hetemäki ovat jakaneet edessä olevat vaiheet kolmeen: kriisivaihe, elvytys ja jälleenrakennus. Nyt olemme siis siirtymässä toiseen vaiheeseen, vaikka kriisitoimet ovat vielä kesken. Yrityksille kohdistetun yleistuen kriteerit julkistetaan huomenna, mutta sen taso asetettiin lisätalousarviossa 300 miljoonaan euroon. Taso on pettymys, koska aiemmin puhuttiin 400 miljoonasta. Toivottavasti raha riittää pelastamaan yritykset ja työpaikat.

Hallituksen esityksestä on syytä nostaa esiin merkittävät panostukset liikenneinfraan, aloituspaikkojen lisäykset yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin sekä T&K-panostukset VTT:lle ja Business Finlandin veturiyritysohjelmalle. Epäilemättä kunnille suunnattu 1,3 miljardin tuki menee tarpeeseen, mutta synnyttää sekin huolta julkisen talouden kestävyydestä.

Lisäraha lapsille ja nuorille on välttämätön. On epäiltävissä, että korona on synnyttänyt monenlaisia ongelmia ja etäaikana kaikki eivät ole pysyneet mukana. Vesa Vihriälä totesi tv:ssä, että panostukset lapsiin ja nuoriin ovat välttämättömiä, koska he ovat tulevia maksajia. En tiedä oliko sarkasmi tässä yhteydessä tahallista vai tahatonta.

Lisätalousarvion suuruus synnytti aiheellisesti huolen velan rajusta kasvusta. Velan määrä kasvaa 19 miljardilla tänä vuonna ja voi olla, ettei tässä ole vielä kaikki. Velka on veli velkaa otettaessa, mutta velipuoli maksettaessa. Mitä enemmän nyt velkaannutaan, sitä kovempi urakka meillä on lähivuosina edessä, kun velkaantuminen katkaistaan. Siihen on kolme lääkettä: uudistukset, veronkiristykset tai menoleikkaukset. Tästä matokuurista tulee monivuotinen ylämäki.

Katseet kääntyvät työmarkkinoihin. Hallitus aikoo syyskuun budjettiriihessä nostaa työllisyystavoitetta nykyisen hallitusohjelman 60 000 uudesta työpaikasta ylöspäin. Riihessä pitäisi tehdä päätöksiä 30 000 uudesta työpaikasta.

Ei ole olemassa mitään muuta tapaa turvata hyvinvointivaltion rahoitus kuin nostamalla työllisyysaste uusiin lukemiin.

Tarvitaan siis kovia päätöksiä. Sellaisia, joihin ei aiemmin ole pystytty. Työuria täytyy pidentää molemmista päistä, työn on oltava kannattavaa ja perhevapaauudistuksen tulisi tukea työllisyyttä, ei päinvastoin. Muitakin päätöksiä tarvitaan. Vaikka hallitus kuuntelee työmarkkinajärjestöjä, sen vastuu päätöksistä on velkaantumisen syövereissä entistä suurempi.

Kaiken perustana ovat koronan koettelemat yritykset. Hallituksen pitää rohkaista heitä investoimaan, työllistämään ja kasvamaan. Siinä on hallituksella haastetta.