Hallituksen 110 miljoonan euron työllisyystoimet hoidettavissa työttömyysturvaa tarkistamalla

Ruotsi työnlinjassa työttömyysturvaa uudistettiin monin tavoin työllisyyden edistämiseksi. Lopputuloksena Ruotsissa on Suomea kitsaampi työttömyysturva. Samansuuntaisilla työttömyysturvan tarkistuksilla hallituksen tavoite edistää työllisyyttä siten, että julkinen talous vahvistuu 110 miljoonalla eurolla on hyvinkin saavutettavissa.

Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki tiivisti pari vuotta sitten Suomen ja Ruotsin työttömyysturvajärjestelmien anteliaisuuden eron maaotteluhengessä. Hänen analyysinsä lopputulema oli, että Suomen työttömyysturvajärjestelmä on Ruotsin mallia anteliaampi. Suomessa edellytetään lyhyempää työuraa päivärahaoikeuden saamiseksi, päivärahaa alkaa saada nopeammin työttömyyden alettua ja päivärahaa saa pitempään kuin Ruotsissa. Kotamäen mielestä selvää ei ole, että Suomessa päivärahan taso olisi matalampi kuin Ruotsissa.

Kotamäen analyysi ei sisältänyt vastikkeellisuuden vertailua. Taitaa olla niin, että työttömän moitittavasta käyttäytymisestä seuraavat korvauksettomat määräajat eli karenssit ovat ainakin paperilla Suomessa ankarammat kuin Ruotsissa. Suomessa kuulee kuitenkin joskus puhuttavan, että ankaraksi koettujen karenssien takia niitä ei käytetä lain tarkoittamassa laajuudessa. Osin tästä syystä pohjoismaisessa työnhakumallissa karenssijärjestelmää löperöitettiin. Ruotsissa ollaan ilmeisesti menossa toiseen suuntaan: uusi pääministeri Magdalena Andersson totesi ennen valtaantuloaan haluavansa vahvistaa sosiaaliturvan vastikkeellisuutta.

Suomen hallitus on ilmoittanut päättävänsä 15.2.2022 mennessä työllisyystoimista, joilla valtionvarainministeriön todentamana julkista taloutta tasapainotetaan vähintään 110 miljoonalla eurolla vuositasolla. Tavoite on saavutettavissa pelkillä työllisyyttä useilla tuhansilla lisäävillä työttömyysturvan tarkistuksilla.

EK:ssa tehtyjen laskelmien mukaan päivärahan enimmäiskeston porrastus työhistorian pituuden perusteella riittäisi. Samoin työttömyysaikaisen eläketurvan karttumisen alentaminen ja päivärahan tason porrastus työttömyyden keston mukaan täyttäisivät reunaehdon yksinäänkin. Työssäoloehdon niin sanotun euroistamisen kylkeen tarvittaisiin vähintään paluu lomakorvaukseen jaksottamiseen. Siinähän on kyse siitä, että samalta ajalta ei saisi sekä työttömyyspäivärahaa että täyttä palkkaa vastaavan korvauksen. Paluuta tällä vuosituhannella voimassa olleeseen sääntelyn olisi myös siirtyminen 7 päivän omavastuuaikaan. Sekin tuottaisi vähintään parin kymmenen miljoonan euron tasapainotuksen.

Mitään radikaalia tai ennenkuulumatonta hallituksen siis ei tarvitsisi tehdä saavuttaakseen itselleen asettamansa tavoitteen. Monin osin voisi olla kyse paluusta runsaan kymmenen vuoden takaiseen aikaan. Päättämistä vailla valmis.