Hallitus sumuttaa itseään työllisyyspäätöksillä
Hallituksen työllisyyspolitiikan tavoitteena on saada päätösperäisesti 80 000 lisätyöllistä vuoteen 2030 mennessä. Vielä syksyllä 2020 esitetyssä hallituksen kestävyystiekartassa työllisyyden lisäyksen piti vahvistaa julkista taloutta kahdella miljardilla eurolla. Kevääseen 2021 tultaessa euromääräistä tavoitetta kestävyystiekartassa liudennettiin vaihteluväliin 1–2 miljardia euroa. Kun koronan myötä julkinen talous on entistäkin heikommassa kunnossa, on hyvä kysyä, miksi kunnianhimoa työllisyyspäätösten suhteen piti laskea?
Kuinka paljon euroja sitten on kasassa? Tehdyillä työllisyyttä lisäävillä päätöksillä on saatu yhteensä noin 450 miljoonaa euroa julkiseen talouteen. Kun mukaan huomioidaan hallituksen työllisyyttä vähentäneet päätökset, julkinen talous vahvistuisi keskimäärin vain 160 miljoonalla eurolla (VTV 2021). Vaikka hallitus kertoo lisänneensä työllisyyttä lähes 80 000 hengellä, luotettavasti vaikutusarvioituja ja työllisyyttä lisääviä päätöksiä on nettomääräisesti syntynyt vain noin 30 000. Työllisyyspolitiikan tehokkuutta voi myös hahmottaa laskemalla, kuinka paljon yksi lisätyöllinen vahvistaa julkista taloutta. Hallituksen tapauksessa 160 miljoonan euron vahvistuminen 30 000 hengellä tuottaa reilut 5 000 euroa per lisätyöllinen. Oikeampi summa pitäisi olla 25 000 euroa per lisätyöllinen. On taas hyvä kysyä, millainen työllistyminen laskee työttömyysmenoja ja nostaa verotuloja yhteensä vain 5 000 eurolla?
Helmikuussa hallitus tavoittelee työllisyyspäätöksiä, joilla julkista taloutta vahvistettaisiin 110 miljoonalla eurolla. Tavoite on kannatettava, mutta on sanomattakin selvää, että kokonaisuus on tarpeeseen nähden hyvin vaatimaton. Jos tuo 110 miljoonan euroa saadaan päätetyksi, yltää työllisyyspäätösten nettovaikutus vain 270 miljoonaan euroon. Tämä on vain 14 % alkuperäisestä kahden miljardin tavoitteesta. EK esittänyt useaan otteeseen, viimeksi viime syksynä Työ ensin -kokonaisuutta, jolla saataisiin kasaan noin miljardia euroa julkiseen talouteen. Tästä kokonaisuudesta olisi hyvä aloittaa.
Vertailun vuoksi on hyvä kerrata, mitä Sipilän hallitus sai aikaan. Pelkästään rakennetoimien avulla Sipilän hallitus lisäsi työllisyyttä keskimäärin 25 000 hengellä (ETLA 2018). Vaikutusarvioita julkiseen talouteen ei ole suoranaisesti tehty, mutta yksityisen sektorin työllisyyden kasvu tuottaa maltillisesti arvioiden 25 000 euroa per lisätyöllinen. Sipilän rakenteelliset työllisyystoimet olisivat täten vahvistaneet julkista taloutta 625 miljoonan euron edestä. Ero Marinin hallitukseen on silmiinpistävä. Todettakoon lisäksi, että tässä vertailussa ei edes huomioida kilpailukyvyn eikä veronkevennysten aikaansaamaa vauhtia talouteen. Siksi onkin hyvä lopuksi vielä kysyä, miksi Marinin hallitus väittää tehneensä enemmän työllisyyden eteen kuin Sipilän hallitus?