Hannu Ylänen: Sääntely ei koskaan kuole ja normit ovat ikuisia?
Yhteiskuntaamme ohjaavat säännöt ja määräykset, jotka määrittelevät aivan kaikkea: Luonnosta ja rakennetusta ympäristöstämme arjen pienimpiin asioihin, jopa pullonkorkkeihin asti ja vielä siitäkin pidemmälle. Sääntöjä toki tarvitaan, koska ne yhdistävät ja säätelevät yksilöiden, ryhmien, yritysten ja yhteiskunnan toimintaa. Sääntelyn välttämättömyydestä tulee kuitenkin joskus itsetarkoitus ja meiltä jää kysymättä varsin tärkeä kysymys: tuhoaako turha sääntely luovuuden ja kilpailukyvyn?
Miten varmistamme, että sääntely palvelee parhaalla mahdollisella tavalla niin yrityksiä kuin kansalaisia? Yksi tapa olisi suhtautumalla sääntelyyn siten, että siitä ei tule koskaan lopullisesti valmista. Eli suhtautumalla siihen kunnianhimoisen kriittisesti: miten sääntöjä voitaisiin parantaa entisestään tai tarvitaanko ihan kaikkea olemassa olevaa sääntelyä. En toki tarkoita, että kaikkien lakien tulisi olla jatkuvassa muutostilassa, koska ennustettavuus, oikeusvarmuus ja sääntelyn voimassaolon luotettavuus ovat erittäin tärkeitä elementtejä. Hyvin toimivan kokonaisuuden tietyillä alueilla voi kuitenkin usein löytyä parannettavaa ja sen osalta tulisi pysyä valppaana. Lisäksi uuteen sääntelytarpeeseen tulisi kyetä suhtautumaan siten, että varmistetaan sen tarkoituksenmukaisuus ja tarpeellisuus. Aina lailla säätäminen ei ole ainoa vaihtoehto, muitakin keinoja on olemassa. Erityisesti EU-lainsäädännön osalta tulisi aina pidättäytyä kansallisesta ylisääntelystä.
Normien purkaminen ja laadukkaan sääntelyn varmistaminen eivät ole ristiriidassa keskenään. Päinvastoin. Ne voivat täydentää toisiaan luoden optimaalisen toimintaympäristön yrityksille ja kansalaisille. Samalla laadukkaan sääntelyn varmistaminen takaa, että jäljelle jääneet säännökset ovat selkeitä, ennakoitavia ja tarpeellisia.
Yritysten näkökulmasta normien purkamisella ja laadukkaan sääntelyn varmistamisella on merkittäviä vaikutuksia. Tarpeettoman byrokratian vähentäminen ja selkeämpi sääntely mahdollistavat yritysten keskittymisen ydintoimintaansa ja innovaatioihin. Esimerkiksi pienyritys, joka aiemmin joutui käyttämään merkittävän osan resursseistaan lupa- ja ilmoitusvelvollisuuksien hoitamiseen, voisi jatkossa panostaa enemmän tuotekehitykseen ja markkinointiin. Tällainen toimintaympäristö kannustaa myös uusien yritysten syntymistä ja talouskasvua.
Ihmisten arjessa laadukas sääntely takaa turvallisuuden ja luottamuksen yhteiskuntaan. Norminpurun avulla voidaan saavuttaa esimerkiksi sujuvampaa asiointia viranomaisten kanssa. Kun säännökset ovat selkeitä ja ennakoitavia, kansalaiset voivat luottaa siihen, että heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan kunnioitetaan ja että ne toteutuvat yhdenvertaisesti.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on erittäin kattavasti nostettu esiin paremman sääntelyn ja hallinnollisen taakan keventämisen tärkeys. Hallitusohjelmassa on muun muassa sitouduttu vähentämään yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa sääntelyä. Samoin on sitouduttu siihen, että sääntelystä aiheutuvat kustannukset eivät kasva hallituskauden aikana. Uuden lainsäädännön yritysvaikutusten sekä kustannus- että kilpailukykyvaikutusten arviointia vahvistetaan. Vältetään myös EU-lainsäädännön toimeenpanon yhteydessä kansallista lisäsääntelyä. Lainsäädännön seurantaa ja jälkiarviointia kehitetään. Nämä ovat erittäin tärkeitä kirjauksia laadukkaan sääntelyn varmistamisessa.
Omat lisähaasteensa sääntelylle aiheutuvat nykyisestä maailmantilanteesta ja heikosta taloustilanteesta. Tarve sääntelyn muuttamiseen ja mahdollisesti uusien sääntöjen luomiseen nopeallakin aikajänteellä on korostunut. Tästä huolimatta tai pikemminkin juuri näistä syistä meidän tulee varmistua, että sääntely on laadukasta, toimivaa, selkeää ja tarkoituksenmukaista ja että se toimii vielä muutaman vuodenkin kuluttua. Hyvin valmisteltu ja toteutettu sääntely takaa ennakoitavuuden, oikeusvarmuuden ja turvallisuuden niin yrityksille kuin kansalaisille.
Yritystoiminnan sujuvoittamiseksi tehdään jo nyt paljon hyvää työtä. Yhtenä esimerkkinä on syytä nostaa esiin luvitusjärjestelmän sujuvoittaminen, joka etenee hyvin. Oheisesta linkistä löydät kollegani Minna Ojanperän hyvän blogikirjoituksen aiheesta.
Mitä vielä pitäisi tehdä norminpurun ja paremman sääntelyn saralla? Tulevissa kirjoituksissani kerron konkreettisia esimerkkejä siitä, miten yritysten ja kansalaisten arkea voitaisiin helpottaa.