Minna Ojanperä: Luvitusreformi edennyt ratkaisevaan vaiheeseen

17.04.2024

Yksikään vihreä investointi ei liikahda eteenpäin ilman viranomaisten myöntämiä lupia tai kuntien hyväksymiä kaavoja. On erinomaista, että hallitus on vienyt vauhdilla eteenpäin luvitusreformia. Nyt ollaan ratkaisevassa vaiheessa, kirjoittaa EK:n johtava asiantuntija Minna Ojanperä.

EK julkaisi hiljattain tuoreet luvut vihreän siirtymän dataikkunasta. Olemme hyvässä vihreän kasvun juoksuvauhdissa, mutta emme lähellekään maalissa. Dataikkuna osoittaa, että Suomessa on vireillä yli 500 investointihanketta, jotka liittyvät energiasiirtymään tai puhtaaseen teollisuuteen ja siihen linkittyvään palveluliiketoimintaan.

Maa- ja merituulivoima kattaa yli 70 % koko hankekannasta ja suurin kysymysmerkki on, miten Suomeen saadaan kotiutettua energiahankkeiden rinnalle teollisia investointeja muun muassa vedyn tuotantoon, akkuteollisuuteen ja päästöttömään teräkseen. Ja tässä vaiheessa sujuva investointiluvitus astuu mukaan kuvaan.

Käytännössä yksikään vihreä investointi ei liikahda ilman viranomaisen myöntämiä lupia tai kuntien hyväksymiä kaavoja. Juuri sen vuoksi investointiluvitus oli EK:n kärkiviestejä eduskuntavaaleissa. Hallitusneuvotteluissa keväällä 2023 puolueet olivat harvinaisen samanmielisiä siitä, että investointiluvituksesta tulee tehdä sujuva ja Suomelle kilpailuetu. Hallitusohjelman kirjaukset ovat onnistuneet: investointiluvitus ymmärretään erittäin kokonaisvaltaisesti, kuten pitääkin. Lisäksi uudistukset on priorisoitu hallituskauden alkuun, jotta lukuisat muutokset astuisivat voimaan vuonna 2026. Ja tämä aikataulu pitää edelleen.

Missä mennään nyt? Reformin yksi keskeinen osa koskee luvituksen rakenteiden uudistamista. Tämä tärkeä vaihe on käynnistynyt tänä keväänä, kun valtionvarainministeriö on aloittanut valtion aluehallinnon uudistushankkeen. Osana tätä hanketta aluehallintovirastot ja ely-keskukset tuodaan nyt saman pöydän ääreen. Tavoitteena on luoda uusi monialainen virasto, joka kokoaa lupa- ja valvontatehtävät yhdeksi kokonaisuudeksi. Tällöin esimerkiksi virallisia lausuntomenettelyjä voidaan vähentää, sillä viranomaiset keskustelevat keskenään jo varhaisessa vaiheessa. Myös viranomaisten välisiä valituksia voidaan vähentää rakenteellisilla muutoksilla.

Olennainen osa reformia on myös yhden luukun palvelujen hanke, joka kokoaa yhteen kaikki keskeiset lainsäädännölliset muutostarpeet. Lisäksi on käynnistynyt alueidenkäyttölain uudistaminen. Lainvalmistelussa pureudutaan lupalakeihin, ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn, maankäyttöön ja kaavoitukseen, muutoksenhakuun. Tavoite on kunnianhimoinen: sujuvoittaa investointiluvitusta ympäristönsuojelun tasosta tinkimättä.

Koen, että keskustelut eri lainvalmisteluryhmissä ovat olleet erittäin rakentavia. Niin viranomaispuoli kuin me eri sidosryhmät ymmärrämme, kuinka tärkeää on edistää erityisesti vihreän siirtymän investointeja. Suomi tarvitsee uusia moderneja, vähäpäästöisiä investointeja, joissa yhdistyy kestävä talouskasvu, enemmän positiivia työllisyysvaikutuksia ja vähemmän negatiivisia ilmastovaikutuksia.

Nyt on löydettävä keinot siihen, miten tässä onnistutaan. Kaikki eivät voi saada kaikkea, vaan paras lopputulos vaatii intressien yhteensovittamista ja valintojen tekemistä. Se, mistä ei saa tinkiä, on ympäristönsuojelun korkea taso. Kaikkien ääni on kuultava ja myös paikallisyhteisön huolet on otettava vakavasti. Pelissä on paitsi vihreä siirtymä, myös kestävän kansantalouden tulevaisuus.