Janne Peljo: Suomi tarvitsee kunnianhimoisen vetystrategian

Vetytalous tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia jopa vihreän liiketoiminnan läpimurtoon. Edellytyksenä on kuitenkin se, että pysymme muun maailman vauhdissa. Siksi EK peräänkuuluttaa erillisen vetystrategian laatimista Suomelle. Olennaista on asettaa selkeä suunta ja kunnianhimoiset tavoitteet vetytalouden kehitykselle. Nyt on kiirehdittävä tarvittavan infrastruktuurin rakentumista ja investointiluvituksen sujuvoittamista, kirjoittaa johtava asiantuntijamme Janne Peljo.

Ilmastokäänteen ytimessä on fossiilisten polttoaineiden käytön alasajo. Ensialkuun päästövähennyksiä saavutetaan energiatehokkuuden, bioraaka-aineiden käytön ja suoran sähköistymisen kautta, mutta se on vasta alku.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä juuri vety on ratkaisevassa asemassa lähes kaikkialla, missä sähköistyminen tai bioraaka-aineet eivät ole kilpailukykyinen vaihtoehto. Tällaisia käyttökohteita ovat esimerkiksi raskas liikenne, meri- ja lentoliikenne sekä tietyt teollisuuden prosessit kemianteollisuudessa sekä teräksen, sementin, lasin tai lannoitteiden valmistuksessa.

Vedyllä on kaksi keskeistä käyttötarkoitusta osana vihreää siirtymää. Ensinnäkin vetyä käytetään teollisuuden prosesseissa korvaamaan fossiilisia raaka-aineita. Toisekseen energiapuolella vetyä voidaan käyttää puhtaana polttoaineena tai se on ratkaisu energian varastointiin (esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman kohdalla).

Vetytalouden menestystekijät

Vedyn tuotanto on erittäin sähköintensiivistä. Keskeistä vetyarvoketjujen kilpailukyvyn kannalta onkin puhtaan sähkön, hiilidioksidin ja veden saatavuus. Näissä kaikissa Suomella on erinomaiset lähtökohdat, kunhan pelaamme korttimme oikein.

Edellä mainittujen tuotantotekijöiden ohella kriittinen menestystekijä on infrastruktuuri, jota tarvitaan sähkönsiirtoon sekä vedyn tuotantoon, varastointiin ja kuljetukseen.

Vedyn läpimurto tulee edellyttämään laajamittaisia investointihankkeita. Siksi avainasemassa on vetyinvestointien tarvitseman viranomaisluvituksen sujuvuus, elinkeinopolitiikan ennakoitavuus, riittävä innovaatiorahoitus sekä osaajien saatavuus. Näiden saatavuus ratkaisee, mihin maahan vetyinvestoinnit sijoittuvat.

Nostetaan rimaa kansallisella vetystrategialla

Vetyinvestoinneista käydään maiden ja talousalueiden kesken kovaa kisaa. Noin 40 maata on jo laatinut kansallisen strategian vedyn mahdollisuuksiin tarttumiseksi.

Suomessa viimeistellään paraikaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Siinä mainitaan vedyn mahdollisuudet, mutta kunnianhimon tasoa on syytä nostaa. Suomen tulee esimerkiksi valmistella määrätietoiset suunnitelmat vedyn varaan rakentuvan viennin kasvattamiseksi.

Kuluneen vuoden aikana uusia vetyinvestointeja on Suomessa uutisoitu yli miljardin euron arvosta. Se on lupaava alku. Kehityksen vauhdittamiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi kansalliset vetysuunnitelmat täytyy kuitenkin nostaa seuraavalle tasolle. Vaarana on, että jos vain seuraamme sivusta markkinoiden kehitystä, jäämme jatkossa niiden ulkopuolelle.