Hannu Ylänen: Välähdyksiä arjen byrokratiasta – voisikohan sääntelystä joskus tinkiä?

En ehtinyt tapaamaan kompostintarkastajaa, koska jouduin viemään koirani rekisteröitäväksi. Varastossa kompastuin valtavaan kasaan ylivuotisia vaahtosammuttimia. Samassa muistin, että suosikkiartistini ei saavukaan konsertoimaan Suomeen.

Luit varmaan edelliset lauseet pariin kertaan. Vaikuttavat melko sekavilta arjen vastoinkäymisiltä, myönnetään. Ehkä nämä asiat eivät yleensä osu samaan päivään, eivätkä kaikkien päiviin ehkä koskaan, mutta näin voisi tapahtua ja niillä kaikilla on yhteinen nimittäjä: sääntely ja viranomaistoiminta.

Säännöt ja viranomaistoiminta pitävät yhteiskuntamme järjestyksessä, mutta onko lähes kaikkea välttämätöntä säännellä? Voisimmeko luottaa ihmisten vastuullisuuteen ja huolellisuuteen tietyissä asioissa?

Kompostitarkastajan käynti liittyy jätelakiin, joka velvoittaa kompostien rekisteröinnin ja taajamien pientaloasukkaat käyttämään biojätteen erilliskeräystä tai kompostoimaan. Koiran rekisteröintivelvoite tulee asetuksesta, joka vaatii kaikkien koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin. Tämä edistää vastuullista koirankasvatusta ja ehkäisee salakuljetusta, ja laiminlyönnistä voi seurata seuraamusmaksu.

Kasa palosammuttimia taas muistuttaa siitä, että käsisammuttimet on tarkastettava vuosittain, jos ne altistuvat toimintakuntoa heikentäville tekijöille. Tarkastus on vain hieman halvempaa kuin uuden ostaminen ja se vie enemmän aikaa. Monesti päädytään siis ostamaan kokonaan uusi palosammutin.

Miksi artisti ei tulekaan Suomeen? Helsingin Sanomat uutisoi taannoin (7.4.2024), että aluehallintovirastot tulkitsevat joidenkin esiintymislavojen pystytyksen rakennustoiminnaksi, mikä tuo mukanaan hallinnollisia vaatimuksia, jotka ovat kansainvälisille kiertuetyöntekijöille usein mahdottomia. Rakentajilta vaaditaan etukäteen mm. kuvalliset henkilötunnisteet ja henkilökohtaiset veronumerot.

Nostin esiin näitä esimerkkejä kuvatakseni arkipäivän sääntelyn ja viranomaistoiminnan aiheuttamia velvoitteita ja kustannuksia kansalaisille. Näiden kansalaisia koskevien esimerkkien kautta havainnollistan, miten yritykset joutuvat jatkuvasti kamppailemaan vastaavien, joskus ehkä tarpeettomien, sääntelyvaatimusten kanssa. Sääntelyn tarpeellisuutta ja ajantasaisuutta on arvioitava jatkuvasti, koska ylimääräinen byrokratia voi aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja hidastaa toimintaa. Paloturvallisuus, koirien hyvinvointi, jätehuollon kehittäminen ja rakennustyön turvallisuus ovat toki tärkeitä asioita, mutta niiden sääntelyn ja viranomaistoiminnan yksityiskohdista on syytä voida keskustella. Erityisesti silloin, jos sääntelyn lopputuotteena syntyy turhia kustannuksia, jätekasoja, tarpeetonta työtä ja tarpeettomia päästöjä tai jos sääntelyn lopputuloksena päädytään siihen, että jätetään jokin asia kokonaan tekemättä.

Näiden kotimaisten esimerkkien lisäksi on tärkeää korostaa myös laadukkaan ja tarpeellisen EU -tason sääntelyn merkitystä. Mitä EU -tasolla voitaisiin tehdä paremmin, sitä kollegani Juho Mäki-Lohiluoma valottaa hyvässä blogikirjoituksessaan.

Lisää ajatuksiani paremmasta luvituksesta.